Moi, otsikkoon viitaten ensimmäisen osan (reilun vuoden takaa) voi lukea täältä. On siis tullu aika tehdä katsaus siihen, miten Etelä-Euroopan vuorilla käytävään kisaan on valmistauduttu. Ja mikäpä diplomisinsinöörille paremmin sopiikaan, kun lukujen vertailu. Se jos mikä kertoo totuuden! Eessä on, ensviikon lavvantaina, Ultra Pirineu niminen koitos Pyreneitten vuoripoluilla, jossa maaliin on matkaa 45 kilsaa ja sinne päästäkseen pitää kavuta 2 500 metriä ylöspäin (ja tulla sitten vielä samanverran myös alaspäin). 

Ja ilmeisestikin näihin pitemmän kaavan kisoihin olis hyvä valmistautua huolellisesti ja pitkän kaavan kautta – ja onneks oonki just silläviisiin taas asialla! hahahaa. Katsotaampa siis aikaansaannokset edeltävän puolen vuoden ajalta. Suluissa vastaava lukema viime vuotiseen Cortinan kisaan valmistautumisesta:

  • Pitkiä, yli 2 tunnin lenkkejä 14 (22) kappaletta, joista pisin 4,5h (6h) hiihto Pyhällä
  • Vauhtikestävyystreenejä 7 (49) kpl
  • Lapsia 1 (0) kpl

Yhteensä puolessa vuodessa urheilua:

  • 190 (240) tuntia,
  • eteenpäin kuljettuna 1 300 (1 900) kilsaa.

Noin. Aivan siis hieno valmistautuminen on alla ja isku on varmastikin just samantyylinen kun viime kesänä (etenkin tota vauhtireserviä on tosi paljo!). Onneks en aatellu jättää tulevan kisan ratkasua loppukirii, joten eiköhä tällä yksvaihteisella koneistolla siitä koitoksesta jotenki selviä! Tässä on siis reilu 4 kuukautta menny palautellessa lapsen teosta ja sen kyllä huomaa. Myös ihan visuaalisesti, sekä myös fyysisesti. Eli varsinaisesti kulku ei oo ihan parasta mahollista, mut sen tavottelun oonki iha suosiolla jättäny enskesää.

Se mitä sentää oon tehny (ehkä) enemmä tässä viimesen parin kuukauden aikana verrattuna viime vuoteen on noi sauvarinne-treenit. Ja oonki hyödyntäny kesäisen kotimaan matkailun tällä osastolla ja nousumetrejä on tunkattu:

IMG_4612.jpg
Pyhällä (ostin muuten sen mökin tuolta järven rannasta, uujee!)

IMG_4707.jpg
Kolilla (tällä melkei 3 tunnin lenkillä oli onneks vetoapuna ja huoltomiehenä mainio the Tommi!)

IMG_4759%20%28kopio%29.jpg
Tahkolla 

P1030132.jpg
Laajavuoressa

savonmaki.jpg
sekä tietty Vaajakosken vuoristossa, Savonmäessä.

Noniin, sitten kisan tavotteisiin! Tällä kertaa tavotteena on ehtiä maalii alle 9 tunnissa, sillä sillon maali menee kii. Ja kyllähän se hieman vituttaa, jos lähtee Espanjaa asti ja jää ilman tulosta! Oon (tietenki) lähössä matkaa suurella itseluottamuksella, että kyllähä mää sen reitin ny tohon aikaan suoriudun. Tää ei perustu yhtään mihinkää, mut sillä mennää (ku muutakaa ei oo)! haha

Toisena tavotteena on jälleen kerran tulla hihkuen maalii. Viimeeks siellä Korttiinassa maalisuoralla tuulettelu ja mahtava fiilis kyllä kruunas sen suorituksen. Joten jospa tälläki kertaa olis hauskaa vielä siinä vaiheessa.

Noniin, ja koska kunto ja isku ei oo mikää jännityksen kohde (koska ne on molemmat hieman perseestä) niin tässä onki viime päivinä eniten kuumottanu se, et mitä makeisia otan kisaevääks! Kas kun eihän sinne ny ihan mitä tahansa voi ottaa, saati että eväsreppuu heitettäs vaa randomilla jotai mitä sattu kaupassa edellisenä iltana olemaa. Ehei. Koska makeisilla (etenki suklaatilla) on aika ratkaseva merkitys henkisen kestävyyden kannalta, nii niihi pitää panostaa. Ja tietty myös fyysiset ominaisuudet ratkasee, et miten kannustimen saa nieltyä (ettei jää vaa semmosee niin sanottuun kannustinloukkoon!). 

Ja kun kispen blogin lukijoissa on varmasti muitaki, jotka painii joskus näiden samojen suurien kysymysten äärellä, ni voinkin jakaa vinkit tähän pohdintaan! Kannattaa siis lähtee liikkeelle sillä ison listan, eli ns, bruttolistan laatimisella. Siihe miettii kaikki herkut, mitä vois kuvitella et tekee mieli jossai pahassa paikassa. Sitte alotetaa karsimine, eli (valitettavasti) siitä listasta pitää tiputtaa nää:

  • Liian sitkeet (kuten vaikka toffee ja viinikumit) ei toimi, ku niitä ei jaksa pureskella ja on vaikee hengittää.
  • Liian tahmeet ja paksut (kuten Mars ja Paksu-Pepe) ei toimi, ku niihi tukehtuu.
  • Liian kovat (kuten Daim ja londondropsit) ei toimi, ku niitä ei jaksa pureskella
  • Liian pehmeet (kuten Milkyway ja neekerinpusut) ei toimi, kun ne muussaantuu jo matkalla ja sit on vaa kädet kauheessa sotkussa
  • Sokerittomat ja light-makeiset ei toimi koskaa, missään tilanteessa, joten niitä ei ees oteta listoille

Näiden speksien perusteella matkaeväiks on nyt Pyreneille valikoitunu laatutuotteet, jotka on helppo syyä ja niihi ei tukehu, ku samalla koittaa kiivetä jotai vuorenrinnettä:

  • Pätkis (se semmone jättiversio, tietty)
  • Suffeli
  • Sukulaku
  • ehkä jotai pipareita, tää on vielä auki

Näillä siis mennää - menestystä ei voi mikää estää! 

kisaterveisin,
joors truuli kispe