Noniin, en ookkaa muistanu koko kesänä käyä missää kansallispuistossa. Joten äkkiä asiaan korjaus ja eilen tulikin retkeiltyä Leivonmäen kansallispuistossa. Kyseiseen puistoon ei oo ku joku 50km matkaa Jyväskylästä, mutta en oo jostain syystä tullu aiemmin käyneeks.

No ehkäpä syy tähän saamattomuuteen on puiston suht vaatimaton reitistö. Saattaisin tosin selvitä ilman polkuja ja viittojakin, mutta kansallispuistoretkeilyynhän ne tietenkin kuuluu. Eikä siellä parane ees poukkoilla miten sattuu, ettei herkät sammaleet ja kämmekät mee ryttyy. Leivonmäellä pisin kierros on reipas vitonen ja lisäks on pistopolkuja vähä sinnetänne ja muutamia pikkukierroksia. Joten vaellusintosten kannattaa suunnata johonki muualle. Mutta pikkupäivätepastelusta kiinnostuneelle paikka oli iha oiva.

No eikun siis kylttien osottamaan suuntaan ja voiveikkoset että oli muute mustikoita!

 

Huomatkaa marjainpoimijan (hrrrrrhhhh) paljaana pilkottava selkä. Tällä iällä on kyllä jo oppinu pitämää alaselän visusti piilossa, mutta mustikoitten kahmiminen sai innostumaan siinä määrin, että pukukoodi unohtu. No kun mustikan syömiseltä kerkesin, ni tulihan se retkireittikin kierrettyä. Matkaa nyt ei tainnu kertyä yhteensä ku joku kaheksan kilsaa, mutta tällä kertaa tärkeintä oliki eväät. Ne oli oikei onnistuneet ja makkaraaki pääs paistelemaa, ku joku oli pistäny jo tulet valmiiks nuotiopaikalla. Täytyy tosin myöntää etten oo iha ykkösluokan makkaransyöjä, mutta kyllä niitä ny aina muutaman kesässä syö, ku hyvä sauma sattuu. 

Mustikoitte lisäks maasto oli muute iha piripinnassa sieniä. Jos kohta en myöskää tunne kovinkaan montaa sientä, ni ei tullu poimittua. Tämän herkkusienen sentää tunsin!

Juu, no mutta retken jännittävin hetki sattuki sitte iha loppumatkaa. Siinä tuli otettua ikioma oikasu yhen suon laitaa ja voihyvä helvetti mihin se johtikaa. Mettä oli täynnä peukalonpään kokosia mustikoita ja niitä siinä kauhoessa ihmettelin et mihi paradiisii sitä on oikei löytänykkää. Ni voi kristus, yhtäkkiä sieltä iski sellane hirvikärpäspataljoona, että niitä iha kopis takkia vaste. Voivittu niitä oli varmaa tuhat yhtäaikaa ja niitä oli iha joka paikassa. Paikalta tuli paettua iha juoksujalkaa ja kyllä niitä kavereita löyty vaatteista ja tukasta vielä kotonaki useempi. hahaha iki-ihanaa indiid!

Hirvikärpäsistä tuliki mielee ku olin tossa ykspäivänä suunnistamassa ja sielläpä myös tukkaan näitä vitun mönkijäisiä osu useempiki. Ni sit seuraavana päivänä menin hienosti vaatekauppaan ja siellä pukukopissa huomasin et vyössä kiipeili tutunnäkönen elikko. Hahahah ykkösparastaha olis ollu lahjottaa se kiipeilemään seuraavien iloks, mutta lopulta sain hillittyä itteni (kun oon kuitenki aikuinen) ja liiskasin sen ensin. haha

Tällä viikolla urheilu on ollu hieman hajanaista ja oon pääosin harrastanu ajatustyötä sohvalla maaten. Kas tässä vilkaisu tapahtumiin

Ma: Puntti 1.00h

Ti: Suunnistus 0.48h/5.0km (haha meni muute iha päin persettä ja kaiken lisäks mut hylättii!)

Ke: Puntti 0.45h + pyöräily 0.45h

To: Maastopyöräily 1.00h + suunnistus 1.05 / 5,8km (meni muute taas iha päin helvettiä, mut löysin sentää lopulta kaikki omat rastit)

Pe: -

La: Retkeily 2.00h

Nojuu, ensviikolla oon taas paljo parempi ihmine ja käyn vaikka juoksemassa. Jos viitsin. Heihei!