Noniin, voi hiphei. Tuossa jo aiemmin mainitsinkin, että kohta sitä saa. Nimittäin Norrønaa. Uujee. Savon suksistudio aukaisi ovensa Mikkelissä ja sinnepä kannattaa poiketa. Taisin jo ite käyäkki hieman kahmimassa rekvisiittaa ittelleni, ni jo kelpaa käyä taas lenkillä. 

Nomutta sitten kuumimpaan hottiin, eli siihen saatanan sikatautiin. Jos kohta kerkesinki kesän mittaa ihmetellä, että jo on saatana sen valtion (ja median) valmistautumisen ja töhöttämisen kanssa. Ni nytpä sitte on viimein päästy itse asiaan. Ja on kyllä todentotta menny kansaan se huolellisesti pohjustettu ja lietsottu sikakiima, että NYT saatanasoikoo se rokotus ON saatava. Et pois eestä kaikki raskaana olevat ja sairaat lapset, täältä tullaa! Hahahah voi saatana, sielläpä on sitte kaikenmaailman taliaivot jonottanu neljä tuntia mainiossa marraskuun kelissä että pääsis piikille. Tai ainaki koittamaa onneaa, kun ei satu kuulumaa mihinkää riskiryhmää. Mut oha se piikki saatava ekana ittelle, muista viis! Ja sit siellä voi helvettisoikoo kaikenlisäks öykkäröidää ja rettelöidää ja uhkaillaa hoitohenkilöstöö, ku ei tapahu siihe tahtii ku rahvas haluaa.

Ja tätä pitää vielä tietenki lietsoo joka tuutissa, ku hirvee tohina ku on jo kolme (vai peräti viis, riippuen luonnollisesti laskukaavasta) kuollu, että APUA me vielä kuollaa kaikki! Olis iha mielenkiintosta saada vertailun vuoks uutisiin luvut, että montako on esim. syys-marraskuun aikana Suomessa kuollu liikenteessä, väkivaltaan ja tavalliseen influenssaan. Ja voitasko näihi kuolemii puuttua ja niitä ehkästä samalla intensiteetillä? Ei vissii, ku se ei oo nii mediaseksikästä.

Nomutta sitte taas urheiluaiheisii. Ku tässä onki ollu aikaa ja muutenki syksy, ni päätin tuossa lokakuun alussa ryhtyä juoksemaan pitkiä lenkkejä. Pitkälenkki määritellään näin: kesto yli puoltoistatuntia. Se mikä näissä lenkeissä onki parasta (tietty iha vaan sen pitkin mettäpolkuja kirmaamisen lisäks) on itsetarkkailu. Kun mun kunto on sen tyyline, että jaksan juosta hyvin 1.45 tasan. Täsmälleen tän ajan jälkeen alkaakin askel yhtäkkiä painaa suhteettoman paljon ja kompurointi alkaa kasvaa eksponentiaalisesti. Tän vuoks ei tarvi kantaa kelloa mukana lenkillä ja kun tää tietty aika on saatu täytee, ni suurta huvia onki valita lenkin loppuhuipennukseks joku kivikkoinen tahi juurakkoinen polku ja ihailla sitä oman askeleen kepeyttä. Hahahahah, tuottaa muuten aivan järjettömiä voimainponnistuksia loikata juoksusta esim. kaatuneitten puitte yli jossain kahen tunnin jälkeen. Mutta voiettä sitä oloa, ku viimein pääsee kotio ja sit voiki vaa syyä ja mjölliä sohvalla loppupäivän.

Tästä innostuneena voidaanki vilkasta vaikka viikko taaksepäin, mitä sitä onkaa tullu taas tehtyä.

Ti: Puntti 0.45 h + pyöräily 1.00 h

Ke: Juoksu 1.45 h

To: Puntti 0.50 h

Pe: Juoksu 2.10 h

La: -

Su: -

Ma: Puntti 1.00 h + juoksu 1.00 h

Ti: Juoksu 2.20 h

Juujuu, nytpä voinki mennä lumitöihi. Voi hiphej!