Moro ja se on nyt sitte se mätäkuu.

Eilen tuossa hokasin, että mun viime viikonloppuna lommoutuneesta (mutta muuten niin somasta) kantapäästä tulee jotain ektoplasmaa. Ihme ku tekikin niin saatanan kipeetä eilen kipitellä suunnistustossuilla. Oonki asettanu itselleni viikon mittasen kengät jalassa liikkumiskiellon.

Mutta sitten iloisempiin kuulumisiin. JIPII! Tänään on perjantai, eli KARAMELLIPÄIVÄ! Voi jee. Sitä paitsi meillä täällä firma aina tarjoaa perjantaipullan kello kakkkosen kaffilla. Se on mainiota. On sitä pullaa tosin tarjolla muinaki päivinä, mut perjantaina on juhlapullaa.

Niinjoo tästä tuli mieleen tuo kaffittelun vaikeus. Kun itse kärsin tästä ns. huoltoasema syndroomasta. Eli kun kerran kahvia saa, ni muki pitää aina täyttää sillä viisiin piripintaan, että pintajännitys  pitää sen kahvin pinnan kasassa (näin tulee aina toimia, kun ostaa huoltoasemalta kahvin). No sitten kun lähet hoipertelemaan sen kupin kanssa ihan mihin suuntaan tahansa, ni ootappa hetki, ni jo vain käy kahvionnettumuus! No mut toisaalta muut ihmiset löytää mut helposti, ku ne voi seurata sitä lattiassa olevaa kahviläikkäpolkua mun perässä!

Sitten täytyy vielä mainita, kun meillä on täällä firmassa hieno astiainpesukoje, ettei tartte itte tiskata sontasia lautasiaan, ni voivittu aikuiset ihmiset jättää niitä paskasia astioitaan lillimään tonne tiskialtaaseen! Mikään ei oo nii kuvottavaa, ku kosteana muhivat oksennustiskit siellä altaassa. Hyi vittu sentää. Vaikka kispen kotona puhtaus ei ny ehkä oo puoli ruokaa, ni tiskejä siellä ei kyllä altaissa ui. Joku raja sentää.

No mutta koska on perrrrrrjantai, niin taidankin päivän päätteeksi karauttaa Savon syrämmeen, siellä on kuulemma voileipäkakkua tarjolla. Voi parhautta! Ja onnen päivää!

Kivat sullekin, hejhej!