Oooooooh. Voi että Pyhällä on taas ollu nii parasta, niinku aina. Sukset on senku suhissu ja pakkastakin annettu sopivasti. Sitä paitsi ku päivän pari suksii miinus parissa kympissä, ni sen jälkee miinus viistoistaha on jo lempeä kesätuuli, joka vaa hyväilee poskia. Voiettä. Otetaampa oikei tiivistelmä viimeaikojen aikaansaannoksista, noin liikkumisen osalta. Alku luonnollisesti Jyväskylässä, loppu Pyhällä.
VKO 50
Ma: Juoksu 1.00 h
Ti: Puntti 1.00h + pyöräily 0.50h
Ke: Juoksu VK 0.40h (jumalauta, en oo varmaa koskaa juossu veekoota enne tammikuuta!)
To: Puntti 1.00h
Pe: Juoksu 1.45h
La: Telemark + hiihto (V) 1.15h
Su: Hiihto (P) 2.00h
Yht. 9.30h
VKO 51
Ma: Hiihto (V) 1.30h + telemark + tepastelu 9km
Ti: Hiihto (P) 2.40h
Ke: Telemark + tepastelu 9km
To: Hiihto (V) 2.00h + hiihto (P) 1.00h
Pe: Telemark + tepastelu 9km
Juuuuuu. Tästä voikin jo joku nikkari päätellä, että mökkipökiltä on 4,5km tonne rinteeseen, enkä oo saapunu paikalle autolla. Rinteessä tuli käytyä ikäänkuin joka toinen päivä ja muu aika meni sitten ladulla huiskien ja sohvalla maaten (nyt onki sitte sen sorttinen olo, että sohvalla makaamista vois ottaa ohjelmaan hieman enemmä seuraavien päivien aikana, toim.huom). No, otin kuitenki mäessä erinomaisen tyylikkäitä otoksia puhelimella, tässä tunnelmaa jonakin päivänä.
Rinteet oli muute aivan timanttisessa kunnossa ja kun mäessä ei kovin montaa menijää ollu muutenkaa, ni senku vaa sai päästellä menemää. Suksivalintana suurpuikkeli oli oikei onnistunu, joten mitää vikaa ei ollu missää. Paitsi ehkä mun reisissä, jotka oli hieman järkyttyneet tästä kaikesta.
Nomutta, sitte itse asiaan eli hiihtoretkiin. Heti jo ekalla retkellä löysin lenkkikaverin! Ladulla seiso poro joka innostu näkemisestä nii kovasti, että pissihän se siitä tulla lorahti samantei. Ja siinä hetken mun edellä hölkättyään tuli tietenki kakka. Sillon tiesin; olin löytänyt tosiystävän!
Nojuu, pakkasesta, suksen luistosta ja omista voimista täysin riippumatta lenkkien pituudet vaihteli tunnista likeemmäs kolmee. Siinä sitten jossain kahen tunnin jälkeen alkaa usein jo hieman väsymys painaa ja sillon on erinomaista olla mukana jotaki suuhun pantavaa. Löysimpä sitte eräällä lenkillä juomavyön (vai mikäsaatanan termosvyölaukku se onkaa nimeltää?) taskusta viime keväisen pähkinä/etelänhetelmä/suklaatiknappi-pussin jämät. Muissa olosuhteissa pussin sisältö olis melko todennäkösesti lajiteltu ongelmajätteisii, mutta ladulla se oli silkkaa täydellisyyttä. Voi herranpieksut että muute vanhat ja kuivat papanat maistu parhaudelle! hahahahaaa. Ja jovain taas luisti sukset sen jälkee.
Mutta nyt on kuitenki pillit taas pussissa ja kohta lähtee kyyti kohti etelämpää. Voihan nyyhkis. On siis lopetettava, että ehin vielä käyä hakemassa pullaa matkaevääks, heippa!
Kommentit