Ooooh, tää on ehkä hienoin päivä. Aamulla sain vihdoin, viiden vuoden kikkailun jälkeen, vedettyä uudet enkat ja kympin rikki leuanvedossa.
Tätä päivää oon oottanu, maanitellu ja juonitellu esii voivittu vaikka milläviisii ja sit ku se kymmenes veto sieltä nous, ni jumalauta kukaa ei taputtanu, eikä katosta satanu paperisilppua! Kyllä nyt vähä vois aamuiset kanssakuntoilijat osallistua suuriin hetkiin!



No sitte pitääki vielä palata maan karamaralle ja tossa just vähä aikaa sitte touhusin ku olin saanu uueet menokkaat. No ne Fellcrossitha osottautu iha paskoiks! Ainaki ensitestin perusteella, joka juostiin uudella lumella. Onneks luotto-gearintoimittaja oli heti käyny kertomassa Salomonin väelle, että tämmönen peli ei vetele, ku avainasiakas on pahana. No sieltä annettii ohjeeks hioo päällyskalvo kengän pohjasta irti, jonka myötä pidon pitäs parantua. No vaikka jo kerkesin pahastua, että tekeeks Salomoni nykysi vaa paskoja kenkiä, ni sitte sainki viikonloppuna uuden toimituksen. Voi jehna!




Oon parisen vuotta suunnitellu ostavani katujuoksukengät, mutta ehämmää haluu jotai Asikseja, joita tulee joka kadunmutkassa sitte vastaa. Ni nytpä on Salomonki tuonu katukiitureille omansa, uuuhjee. Tulenpunasilla Senseillä pääsee nii kovaa ja nii kepeesti, että lupasin jo lähtee enskesänä niillä taas johonki tuonelan asvalttikisoihi!

Ja vielä ku urheiluteemaan taas ajauduttii, ni kävin eilen tutustumassa uusiin lajeihi. Jumankekka: vesijumpassa! Hahaha, siellä sitte molskutin menemää mummojen kanssa ku viimestä päivää! Kyllä on hienoo asuu Vaajakoskella, ku täällä on oma uimahalli ja urheilukenttä. Enskesänä alan heittää moukaria.
moi