Heivaan ja heipä.
Jo on taas käyty pitkin Skandinaavia, niin on selittelyn aika!

Ensin otin ja menin Suomeen, ihan ihkaoikeaan Jyväskylään. Siellä menin omaan kotiin ja pistin haisemaa. Ni jo alko tapetit tippumaan seiniltä (kuha niitä ensin oli pari iltaa kripsiny ja lopulta suuttunu ja maalannu kahtee kertaa siitä päältä). Ja portaistaki lähti kaiteet, ni on suoremmat ajolinjat. Ja ku portaat oli hiottu ja seinät tasotettu ja voivittu pöllyä iha jokapaikka täys, ni sitte pitiki lähtee jatkamaa matkaa. No siellähä ne seinät oottelee maalaaja. Ja perjantaina onki aika karauttaa muuttokuorma takas kotipesään, hiphei.

Ni sitte piti siis ottaa läp-töp asema kainaloo ja lähtee Tukholmaa kouluttamaa. Ku firmalla on semmone softa, jota myyää kaikille ja sitte olis iha jeppis että ne ostajat osais vaikka käyttää sitä. No sitte tää esimerkkiasiakas, kutsutaampa sitä vaikka koodinimellä Yritys. Ni Yritys on hankkinu sen softan voi saatana, vaikkakuinkamontavuotta sitte. Mut ei ne oo vielä viittiny opetella, et mite sitä käytetää. Ni sitte mut lähetetään Ruotsii asti näyttämää et miten se laitetaa päälle. Ja voisaatana, oonko mää joku iitee-insinööri? Ni sielläpä oli sitte lystikästä, ku kukaa ei pystyny kirjautumaa ohjelmaa sisälle ja sitte otettiinki kahvi ja pullaa ja diskuteerattii. hahahah. Onneks kävin!

No sitte takasi kotio, korkokengät naulakkoo ja toisenlaista taminetta päälle. Ja takasi lentokentälle ja suunta kohti, voi arvaa vaan mitä, ni Norjaa! Voiettä. Tällä kertaa matkakohteena oli Stavanger. Se on siellä lounaisrannikolla ja siellä sanotaa ärräki silläviisii vinhasti. Ja öljyä tulee ovista ja ikkunoista, joten kellää ei oo mitää hätää!

No aamu siellä sitten valkeni ja hippulat vinkuen ottamaa iloirti! Ni siinähä kävi niinku aina Norjassa, et ku siellä kasin jälkee pyörii keskustassa ja ihmettelee et mitähä siihe kymppii saakka pitäs tehä, ku kaupat aukee, ni sillo voi käydä kattomassa vaikka satamaa! Ja siellä oliki paikalline kalamies just tullu meriltä ja sinne piti heti mennä kuikkimaa et mitäsmitäs ja mulle kanssa jotaki.

Ni voijuku, krapuja! Ja tiiänkö mää sitte mikä osa siitä lillityksestä pitää syyä? No parhaani ronkin ja katkoin raajoja, mut ei siitä nyt varsinaisesti nälkä lähteny. Soma haju jäi kuitennii sormii loppupäiväks, ni pääs tunnelmaa!

Sitte kello oliki jo tullu kymmene ja äkkiä intterii. Norjassaha inttersportissa myyää iha oikeeta gearia, eikä niitä saatanan reepokkeja ja naurettavia jumppakuoseja, mitä Suomessa on hyllyt notkollaa. Ni sielläpä oli taas rekit täys Norrönaa, Berganssia, Bavacia, Delvoldia, Karitraata ja sen semmosta. Ni olipa hienoo. (ei, en tietenkää oo mitenkää liimautunu noihi merkkeihi, enkä suinkaa joka kerta haali niitä lisää)

No tällä kertaa löytyki melkosen lystikästä. Hellyhansseeni ja Moods of Norway on laittanu hynttyyt yhteen ja nyt saa raktrori-juoksupaitoja! 

Kyllä nyt kelpaa mennä ulkoilee!

No sitte, kun kerran meren ja vuonon äärellä ollaa, ni pitihä sitä lähtee laiva-ajelulle. Stavangerin suunnalla kun on Lysefjord, jonka laidalla taas sijaitsee Preikestolen, ni ei ollu hankala päättää et mihi menis. 

Tällä kertaa oli vuorossa laiskan-miehen-matkailu, joten kiipeilyt sikseen ja sitä jyrkännettä ihasteltiin vuonolta käsin.

Ja vaikkei tuosta heti arvaiskaa että se on kuussataa metrinen, ni voi mitenkä lystikästä olikaan. Ja veneyhtiö kävi vielä ämpärillä hakemassa vettä vesiputouksesta ja sitä sai janoonsa juoda! Melko jännittävää, indiid.

No oli siellä vielä Stavangerissa öljymuseokin! Siellä oli paras kohta, kun jostain syystä museon toimihenkilö päästi koittamaan semmosta pelastustehtävää. Pimeessä sokkelossa piti sitte luovia ittensä ulos, kun palosummerit huutaa ja savua lykkää. Siinä pääs jo vähä tunnelmii! Ja sitte sai kattoa elokuvia, että mitenkä se olju oikei syntykää ja pukeutua hienoon asuun ja odotella helikopteria hakemaan!

Ja onneks viikonloppuna aukeski taas hiihdon maailmankappi ja voiko olla parempaa tapaa seurata hiihtoo ku NRK:n lähetyksen tunnelmissa! (tää on sama, ku kesällä tajusin että tuur de fraanssi pitää kattoo nimenomaa franskassa)

No sitte se hauskuus päättyki ja oli aika pakata matpakke ja lähtee kohti Espoota. Sen pitunen se! Onneks sitte ensviikolla pääseeki taas takas tunnelmii ja keula kohti Trondheimiä. Voijeejeejee. Siitäpä lisää sitten hei.