Moi, uus vuos ja uuet lupaukset, jotka voi rikkoo!
En tosin menny lupaamaa mitää uutenavuotena, koska se on aika urpoa. Sen sijaan asetin taas juhlavia tavotteita (joka ei suinkaa oo laisinkaa urpoa!) vuoden 2015 varalle.
Otetaampa kuitenki ensiks yhteenveto miten 2014 tavotteille oikei kävi. Menikö hommat iha perseellee, vai ei!
Vuos sitte asetetut tavotteethan oli:
- Aion voittaa suomenmestaruuden (check)
- Aion hiihtää muutaman todella mahtavan kansanhiihdon tunturissa (no täähä meni perseellee!)
- Aion hiihtää tunturissa joka tapauksessa (tää sentää onnistu!)
- Aion nähdä Tour de Francen livenä (jes jes jes!)
- Aion osallistua kauden kaikkiin suunnistuksen SM-kisoihin (tää meni perseellee, ku yökisat ja erikoispitkä jäi välii, ensi nuhanenän ja sitte laiskuuden johdosta!)
- Aion elättää itteni oman puodin pyörittämisellä (check)
Viime vuonna onnistu siis 4/6 (onkse sitte hyvä vai huono!?), mutta eipä kauheesti jääny harmittamaankaa!
(viime kesänä jäi moukarinheitot persvamman takia vähemmällä, mut treenailin kuitennii vanhoja pesistaitoja!)
2015 tavotteeks oonki sitte asettanu seuraavaa:
- Aion olla jonkun lajin ranking-listan ykkösenä ja voittaa toisen SM-kullan
Täähä on tietty paljo helpompaa näi veteraani-ikäsenä, ku pääsarjassa. Mut viime vuotisilla näytöillä vielä aika kaukana..
- Aion hiihtää tunturissa ja aurinko aikoo paistaa!
Tää on nii mainio tavote, et tähtään tähän joka vuos!
- Aion juosta enkat kympillä
Tästä tulee todella vaikeaa, vauhti ei oo varsinaisesti viime vuosina kiihtyny juniorivuosii nähden.. Toisaalta se on melko helppoo, ku en oo ehkä koskaa juossu kymppiä kilpaa. Mut ei enkaks kuitenkaa iha mitä tahansa aikaa kelpuuteta!
- Aion juosta 47 kilsan kisan Italian vuorilla ja tulla hihkuen maalii!
Tästä saatte salettii kuulla kevään mittaa lisää!
- Aion oppia pari uutta temppua, en tiiä vielä mitä!
(nää julkiset lupailut ja aikomiset on siitä mainioita, et säästyy kaikenmaailman selittelyitten ja tekosyitten keksimiseltä, ku senkusvaa toteuttaa sen mitä on meinannukki!)
Ja kuten tossa neljännessä kohassa tulikin jo luvattua, tästä Italian osastosta saatte taatusti kuulla lisää. Esim nyt heti! Nimittäi kesäkuun viimesenä viikonloppuna kisataan Cortinassa trendikkäässä trail running –nimisessä lajissa. Suomeksi tätä lajia kutsutaan polkujuoksuks, mikä on yhtä torspo termi kun talvijuoksu, tai voivittu mikä tahansa lisämääre juoksemiselle. (oon 25 vuotta juossu melkei kaikki lenkit poluilla ja kutsunu sitä juoksemiseks. Jostain syystä se on nyt viime vuosina ollu maailman ihme, että ihminen voi totta tosiaan juosta myös polulla, herramunjee!)
No se kävi selväks. Piti siis kertomani, että oon menossa Korttiinaan juoksemaan 47 kilsaa, jossa nousumetrejä kertyy matkan aikana 2 650 kappaletta. Ja se mikä tässä on parasta, saman verran kertyy myös laskumetrejä, joten kisasta tulee salettii: mahtava! Jos joku ei tienny, ni en oo koskaa juossu maratoonia (enkä varmaa koskaa viiti juostakkaa, koska asvaltilla juokseminen on nii urpoa). Sen sijaan poluilla tää idea ei oo kovinkaa paha. Oon laskeskellu tavoteajaks alle 8 tuntia, mut tää perustuu tietenki pelkkään fantasiaan ja todellisuus voi olla jotain aivan toista. Tän mukaan mitotan kuitenki eväiden pakkauksen!
No tavote on nyt asetettu ja se on että tuun tästä kisasta hihkuen maaliin. Ja jotta olis jotai syytä hihkua (mua ei yleensä hihkututa pelkästää maaliin raahautumine, kyllähä siihe pystyy millon tahansa) ni tavotteena on, että jaksaisin vetää kisan nii, että meno maistuis! Ja tätä tarkotusta varten on varmaan syytä käydä muutaman kerran vielä lenkillä ennen kesäkuuta. Kaiken lisäks innostuin tässä vähä (liikaa) ja meinasin virittää pitkälle jalostetun diesel-koneeni vihdoin antamaa vähä lisää kierroksia. Niitä ei nimittäi juurikaa oo viime vuosina saanu ulos, vaikka olis miten maanitellu. Suomeks sanottuna: oon nii saatanan hidas, että kovaa (vauhtia) juoksemine on ollu kaunis haave vaan. (ja diesel-kone vertaus varsin osuva muutenki, ku kone on vaatinu jatkuvasti lisää polttoainesta ja toisesta päästä on tullu mustaa savvua ulos!)
No nyt on polkkatreenit alotettu ja kispen voi tänä talvena kenties löytää nelistämässä pitkin Vaajakoskentietä urku auki. Tähän mennessä tulokset on olleet todella lupaavia, vauhti senku hidastuu ja ei kule, voi saatana, ei mihinkää! Hahahaha. No palataampa tähän kulkuun sitte uuestaa joskus toiste, jos jotai muutaki kehitystä tapahtuu.
Loppuun vielä tiedote: kispe on ryhtynyt some-aikaan ja kisperin löytää nykysin myös instagramista! Tosin jos et käytä kyseistä toimintoa, ni et oo menettäny mitää!
truuli joors, kispe
Kommentit