Öh, ehämmää oo taas kirjottanu mitää vuoskausii. Ni johan on persana.

Sitten viime näkemän onki kisakausi taas kunnolla auki, kävin jopa Särkänniemessä säntäilemässä kartta kourassa tuossa yks viikonloppu. Siellä kyllä varmaan ponejakin hirnutti, ku siinä mun sinkoilussa ja toikkaroinnissa ei kyllä ollu päätä tahi häntää. Lensin muuten perseelleniki yhessä vähä jyrkemmässä rinteessä silläviisii ku piirretyissä aina. Tiiättekö sillälailla, että jalat flippaa suorina etee (uimahypyissä sitä vissii kutsutaan termillä taittaen).

Ja jotta talven uurastus (mikä? toim-huom) ei olis menny iha hukkaa, ni kävin myös männä viikonloppuna oikei SM-erikoispitkänmatkan kisassa. Tavotteet oli samat ku viime vuonna (jotka jäi viime keväänä täyttymättä), eli olis jeppis jos kerkeis maaliin alle kolmessa tunnissa ja jos vielä tunkis ittensä 30 parhaan naissuunnistajan kermakerhoon. Ni jumalauta, sinnehän se meni että heilahti! Vielä olis ehtiny vaikka 5 minsaa istua kivelläki! Tosin istuin sitte kisan jälkee maassa, kun en jaksanu seisoo.
SM-pitkä on kyllä siitä hieno kisa, et siellä aina huomaa mihin se oma kunto oikeesti piisaa. Se piisasi tällä kertaa melko tarkalleen 2 tuntia ja 12 minuuttia. Sen jälkeen alko jalat kramppailemaan eri puolilta jos piti a) nostaa, tahi b) laskee polvee. Hahaha, en ookkaa ennen joutunu tsemppaamaa alamäessä että jaksais juosta (niinku siellä oli nii korkee varvikko hei!).
Lisäks tämmösissä koitoksissa on aina parhautta käydä itsensä kanssa dialogia (vai monologia?) siitä, että jaksaakos vielä (kyllä sää jaksat, meet vaan, kyllä sää jaksat).

Ja sitten ku pääs maalii, ni arvaappa miltä jäätelö maistu? Ei laisinkaa paskemmalta!

Lisäks kun kevätkesä on koittanu, ni oonki syöny hei ihan kreisejä superfuudeja vaa. Ja voivittu en todellakaa oo tilannu jotai goitsimarjoja jostai vitun savanneilta vai mitälie krädäm-pähkinöitä nyt kuulemma pitäis ihmisen syödä. Vaan kävin kuulkaa ojasta hakemassa raparperia! Ja sitte vielä navetan takaa nokkosia. Ja hakkuuaukeelta korvasieniä. Ja söin ne.
Ja nyt kulkee iha saatanasti.
Ja jotta elämä olis vielä paljo parempaa, ni postissa oottaa jäätelökoje! Sillä alan myllimää joka päivä ties mitä herkkuja. Pikkuisen nimittäin alko vituittamaa, ku koitin kaupassa löytää jäädelön, jossa ei olis aromia. Ei  nimittäi löytyny. Jumalauta, haen mielummin omat aromit vattupuskasta.

Loppuun haluan kertoa kispen kesäherkun reseptin, koska kokeileva keittiö ei ookkaa aikoihin antanut kuulua itsestään. Tsadaa!

Kispen kesäherkku:

  • Kaadappa huvikses kuppiin jätskiä ja puoli purnukkaa rahkaa.
  • Vatkaa vimmatusti lusikalla, kunnes muistuttaa (etäisesti) pehmistä.
  • Ala lusikoida!

Voi veikkoset että on muute hyvää!

heihei

 PS: Laitetaampa kesän kunniaks norjalais-sprinttereiden treenivideo. Ettei tarvi sit selitellä loppukesästä, et emmää hei voinu mitää urheilla ku mää olin möksällä!

;feature=player_embedded" />