Kikkeliskokkelis.
Tahkollapa tuli sitten suhittua ja afterskiissä tottakai maisteltiin hitunen mallasjuomaa.
Ja sit eilen illlalla oli siis Illin (eli Aleksi Sariolan, eli siis sen salkkareitten Kentsun) keikka ja se on I-HA-NA! Ja siis Illi (eli Aleksi Sariola, eli siis se salkkareitten Kentsu) katto mua! Voi jeejee!

Arvatkaapa muuten mikä oli jännittävää. Kun meillä täällä Hervannassa ollaan oikein kreisejä ja lanataan latu järven jäälle, ni siellä ne vaan Savossa hurjat auraa autotien järven poikki! Todennäkösyys, että juurikin Kliio sais olla se jäänsärkijä, oli melkosen suuri, mutta aivan oivasti se kanto.
Siellä oli oikei semmosia tienviittojaki keskellä järvee, ne varmaan kelluu kesäsinki siellä, ni ei eksy.

Mulla oli jotain ihkaoikeaa asiaakin, mutta en ny muista.
Ainiin, mutta muistanki.
Hanna Pakarinen kerkes jo eilen voitonhuumassa ihmetellä, että hän ei tiiä yhtään, mitä meinaa tehä tässä seuraavat pari kuukautta. Kispellä oliski ehdotus: iha vitusti käsitreeniä kunnon painoilla.
Muuten komee nainen, mut paljaat paksut käsvarret on kyllä jotain aivan karmeeta kattottavaa.

Ja eikun hilirimpsis.