Hah, juu valmistuimpa sitte taas. Ja täytyy myöntää että olo oli etenki todistusta saadessa melkosenlailla juhlava! hahaha voivittu sentää taas että noi humanistit osaa laittaa pöydän koreeks. Hervannasta ku valmistu, ni siellä oli koulun juhlasalissa virallisuudet, jossa reksi kultakäädyt kaulassa ojens todistukset itse kullekki. Todistukset oli kahella kielellä ja sujautettuna nahkakansioon, kepardin nahkaa ainaki. Ja jokanen sai vielä oikei henk.koht. kättentaputukset ja kaikki. Ja TEK tarjos skumppanjaa ja kahvia ja pullaa, ni oli nii komeeta. 

Ni kävimpä tänää hakemassa nää kauppatieteen paperit tuolta tiedekunnan sihteerin kopista. Tarjolla oli todistus tasan suomeks (vaikka koulutusohjelma oli englannin kieline) aseteltuna aistikkaaseen läpinäkyvää muovitaskuu. Ja todistuksee oli joku askartelija oikei leikannu ja liimannu jonku vitun tähden, jossa on ilmeisesti joku oppilaitoksen vaakuna. hahahahaha. Kahvit sain keittää iha ite tässä kotosalla ja pullaki on loppu. hahaha voi mahtavuutta!

No mutta sitte tuliki tuolla pyörällä ajellessa mielee, ku vastaan tuli joku sälli joka kanniskeli kainalossaa jotai saatanan H&M laatikkoa. Oli vissii oikei tilannu koko syksyn uudet muotikuosit ittellee. Ni kysymys, että eikö ihmisiä yhtää hävetä kulkea HM-muovikassin tai ylipäätää niitte vaatteitten kanssa julkisesti? Jos mulla olis HM-muovipussi voisin ehkä käyttää sitä roskapussina. Mut senki joutus viemää keräysastiaa pimeellä, ettei kukaa vaa näkis. 

Nii siis piti sanomani tästä muodikkuudesta, että aina välillä huvitan itteäni lueskelemalla yltiötrendikkäitä muotiblogeja, joita pitää nää (omasta mielestää) muodin aallonharjalla ratsastavat yksilöt. Ni ahahahhaha voivittu, miten kukaa joka on omasta mielestää erinomaisen perehtyny tähä muotiasiaa voi ostaa ja käyttää HM-vaatteita? Ei saatana. Kaikilla 14-25 vuotiailla nuorilla naisillaha on just samanlaiset kuteet yllä. Ni mitä vittua sitä sitte tarvii vielä eriksee esitellä jossai blogissa. Ja kaikenlisäks jos nyt sattuu omistamaan yhtään itsekunnioitusta, niin ymmärtää kiertää tuollaset paskarättikaupat aika kaukaa. Ja esitellä vaikka sen sijaan jotain vaateparsia, joissa on jotain esittelemistä. Tää HM-muotiblogausha on yhtä nerokasta ku jotku eineksii perustuvat ruokablogit ja suklaan syöntiin keskittyvät laihutusplogit.

Nomutta kun en muodista mitää ymmärrä, ni voinki sen sijaa keskittyä urheiluaiheisii. Tuli tuossa männäviikolla ajeltua useempiki pitkä maastopyörälenkki ja sieltä polun varresta osu silmää kanttarelleja. Ni pitäähä ne ottaa mukaa ja tätä varten onki vallan kätevää ku juomarepussa on sivutasku työkaluille, ni sinnehä ne sienet on hyvä sulloa! Sitte piti vaa varoo loppumatka ettei kaadu ainakaa selällee. Kävin myös vierailulla mummolan lihapulla-apajilla ja siellä poikkesin paikallisille iltarasteille. Ja kappas, taas tuli matkalla vastaa tsantterelli-aarre ja eihä niitä tietenkää sinne voinu jättää. Tällä kertaa kantolaukkuna toimi kätevästi karttamuovi. Ja kävin toki myös mummon kanssa ämpäri kourassa sienimettällä, se jos mikä oli mahtavaa! Kauan eläköön keräilytalous.

Ainiin, olin myös kotiteollisuuden keikalla tuossa taannoin. Tällä kertaa oltii oikein voivittu jotai vippejä ja semmosessa loossissa, missä saattoi mököttää ja kattoa keikkaa lavan sivulta käsin. Se jos mikä on ilmeisen hienoa! Täytyy sanoa et rok-meininki oli aavistuksen parempi siellä rahvaan seassa. No mutta keikka oli kova. Jos kohta en tuntenu Ukonhaudan piisejä, kun en oo jostain syystä kuunnellut levyä ennen lainkaa. Asiaan tehtiin nopea korjaus ja nyt lenkkitoverina on iki-ihana Hynynen. Iih ja ooh.

Nonii hei sitte vaan

t. DI, KTM kispe (hah hah haa)