Juu, eilen kisailtii sekä olympia- että piirinmestaruuksista. Ja kun suunnistus ei oo olympialaji, niin suuntasin sitte Saarijärvelle.
Kisa meni ihan fantastisesti ja olin melkei viimene. Mutta suurin osa edelle ehtineistä oli muualta kotosi, ni tää mahtava juoksu palkittii hopeamitalilla sekä Saarijärven Pullistuksen historiikilla vuodelta 2007. Hahahah

No olin tosiaa koko kesän suunnitellu pyörälenkkiä, kun tuolla kalustovarastossa yks maantie-kaunotar kerran on. Ja kisakauden päättymisen kunniaks sain viimein eilen aikaseks, eli kisan jälkee hieman evästä suuhu ja kohti kaunista keskisuomalaista maalaismaisemaa.



Kotiin oli matkaa melko tarkallee 60km ja jos on yhtää maantieajoa harrastanu, nii tuoha ei oo lenkki eikä mikää. Mutta kun ei oo, ni oliha se iha reipas reissu. Etenki ku vanhalla Saarijärventiellä on mutkien lisäks muutama kepeä nousu. Niitä mäkiä vois verrata Tourin Col du Tourmalettii, tosin tietty sillä erotuksella et ku Franskassa nousut siksakataa pitki mäkeä, ni Keski-Suomessa pistellää vaa suoriltaa sinne ylös. Lisäintoa näihi nousuihi sai vielä siitä, että fillari on sinkula (eli single speed, joka suomeks tarkottaa sitä että vaihteita on 1). Eli ylämäessä ei varsinaisesti pistetty pienempää silmää, vaa persettä ilmaa.

No jossai tunnin kohalla alko jo hieman matkan teko hyydyttää, mut onneks olin sen etukätee aavistellu. Ja kehittäny sitä varten kannustinjärjelmän. Eli Uuraisilla saat panaania ja Puuppolassa luvassa laku! Ja kyllähä ihmine lakun kiilto silmissä ajaa vaikka minne!

Ja jos vielä puhutaa matkavauhdista, ni maantiepyörällä pystyy sillei lepposasti poljeksimaa 25 km/h ja jos yhtää viitsii yrittää, ni kolmeekymppiä pääsee suht sukkelaan. Ni en oo iha varma mihi aikakapselii jouduin, ku sain tusattua siihe matkaa yli kolme tuntia. Ja ai hyvä helvetti ku väsyttiki ja kotona oliki hyvä käydä matolle kylkiasentoo hieman lepäilemää.

No ei se reissu suinkaa hukkaa menny! Siinä ajellessa kun on aikaa tarkastella kaikki ojanpenkat ni yhtäkkiä silmii osu semmone kanttarelli-apaja että voi jumalauta! Loikkasin pyörän seljästä ja aloin niitä kahmimaa minkä kerkesin. Jossai vaiheessa tosin ymmärsin, että vaikka kuinka survon niitä juomarepun taskuihi, ni ei ne kaikki todellakaa mahu.
No sitte vaa plään bii. Painoin lähikuuset mielee, piilotin saaliin ja illalla sitte autolla hakemaa! Kyllä on taas ruokahuolto turvattu hetkeks.

Sienten siivoojalta puuttuu pää ja housut.

PS: Ainii meinas loppumatkalla tulla vähä kiire, ku 5000m finaali alko. Ratiosta kuulin että viimene kilsa alko yhtäaikaa Lontoossa ja Jyväskylässä. Juoksin parkkikselta telkkarin ääree nopeemmin ku Mo Farah viimesen kierroksen, hahaha loppukiri on ainaki kohallaa!