Moi,
tämän kirjoitussarjan vanhemmat (tai miksei nuoremmatki) lukijat ehkä muistaaki, että toi köökin puolella puuhastellu on yks niitä alueita, jossa en oo kaikkein vahvimmillani. No yhen homman kuitenki hanskaan, voisin pärjätä siinä iha SM-tasollaki, nimittäi puuron keitto. Eikä minkä tahansa, vaa tietty kaurapuuron.

Puuron keittoonha ei liity muita vaativia osuuksia, ku se keittoaika. Joka on vähintää kolme varttia, mieluusti toki pitempääki. Ja siihe vielä vartin hauduttelut päälle, ni alkaa puuro olla kutakuinki valmista.

No sitte ku etätyöläisen pitää aina lähtee tonne isolle kirkolle tietämää ja juna lähtee klo 5:22 ni siinä ei varsinaisesti tuu mielee että pitäskö ryhtyä puuron keittoo. Mutta tätä hetkee varte oonki kehitelly varsinaisen ratkiriemukkaan imitaation puurosta, jonka reseptin nyt aion jakaa just SUN kanssa!

Kisperin aamuinen jugge-puuro

  • Sekota edellisenä ehtoona kupissa jupurtin sekaa puurohiutaleita (tähä tarkotuksee soveltuu etenki semmoset pienikokoset huitaleet), muita toivomias kuituja (rouheita tahi leseitä ja sillälailla!), aurinkokukkasen siemeniä (luomusiemenet o parhaita, ne on semmosia pitemmän mallisia ja ei maistu nii synkälle) sekä pakastimesta erinäisiä marjoja (joita satuit viime kesänä keräilee)
  • Sekota silläviisii iha reippahasti, että ovat yhtä massaa
  • Laita kupposen päälle joku muovi tahi lautane, ni ei kuivu
  • Laita kippo jääkaappii hautumaa
  • Aamulla ota herkku esille, laita vaikka vielä hunajaa päälle ja lappaa suuhun samalla ku koitat loihtia itsestäs tyylikästä työssäkävijää

 Edit: (04:42) kas näin herkullisen näköstä se lopputulema! Maku on kyllä mainio, ulkonäöstä viis!

Niijoo ja sitte pitiki vielä kertomani, et tossa viime viikolla olin juurikin tällä reseptillä lähteny hienosti matkaa. Sitte Pasilassa oli vähä nälkä ja löysin kassista jonku iän ikusen proteiinipatukan jämät. Ja sen sitte päätin syyä. Ni voi jumalauta, lego lähti irti! Tai ei se ehkä oikee lego ollu, vaa semmone muovipala, joka on taannoin nikkaroitu hajonneen hampaan tilalle. Ni se sitte jäi sinne patukan sisälle. Olipa sitte mahtavaa mennä asiakkaan luo, ku poskessa sojotti niitä legon jäänteitä.

No sitte menin legolääkärille, että pistetääs kuntoo. Ni hahahaha, siinäpä pelimies oikei, sano. Eka turautti ikenee kunnon satsin puudutusta ja alko sitte kertomaa, että tässä olis kaks vaihtoehtoo. Et joko alkaa juurihoito ja nikkaroidaa uus kruunu. Tai sit vedetää loput irti ja laitetaa kispelle tekarit. Et kumpaas lähetää toteuttaa? Hahah voivittu, siinä nyt ei varsinaisesti oo kovin analyyttisessä tilassa, mut tottakai ratkasuja pystyy helposti tekee siinäki tilassa. Jote eiku pihdit esille.
On kyllä aika nerokas olo, ku puuttuu hammas suusta. Iha ku olis palannu johonki päiväkotii. Kas kun ei etulego lähteny.

No kyllä sitä sitte kelpas taas lykkiä, ku oli saatu asiat hoidettua. Kas näin:

Ke: Hiihto 1:10  (oli muute iha yhtä saatanaa tää hiihtokerta, mihinkää ei luistanu)
To: Legolääkärissä
Pe: Hiihto 2:45
La: Hiihto 2:00
Su: Hiihto 1:40
Ma: -
Ti: Aamulenkki + leuanveto puistossa 
Ti: ip Hiihto 2:00

Tästä otoksesta ehkä nokkelimmat jo huomaski, että Jyväskylää on tullu talvi. Hip eläköön!