Moi
nyt kun oon kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen tieteellisen tutkimuksen kohteena, nii on alkanu vähä mittarit piippaamaa toisee mallii ku ennen. Tossa taannoin jo olinki mieltä siitä sykemittarin tuijottelusta ja täytyypä myöntää, että olin iha oikeessa!

Voi jumalauta nyt ku se laitos siinä ranteessa kertoo jatkuvasti sykkeen ja matkan lisäks voivittu ties mitkä EPOC-kertymät ja ilmankosteudet, ni eihä siitä hiihtämisestä meinaa tulla mitää. Ku kokoaika pitää kytätä et paljo nyt on! Ja onks enemmä ku äske!

Ja ku ennen vanhaa urheilin iha tunteella ja ainut tavottelun arvonen mittaustulos lenkeillä oli suorituksen kesto. Ni nyt pitää kytätä (ja juosta taloa tai lykkiä urheilukenttää ympäri), et saa sen vaillinaisen kilsan umpee. Ja sitte ku kotii pääsee, ni pitää ajaa ne datat johonki hienostuneesee ohjelmaa, joka kertoo sekunnin tarkkuudella et missä kohassa oli huippunopeudet ja reitin korkeimmat hetket ja pitosuudet. Voi herran pieksut sitä informaatiotulvaa, määhä tukehun!

No nii, sitte ku nykysin tiiän monta metriä oon edenny, ni sehä onki seuraava taivastelun aihe. Jumalauta viime viikollaki, joka oli iha normi, ni omin voimin etenin yli sata kilsaa. Sata kilsaa! Sillä tahilla ku tästä lähtisin kohti pohjosta, ni ehtisin Pallakselle helposti enne hiihtolomaa jo! (tosin vois olla vähä ehkä logistisesti haastavaa toteuttaa se suksien ja fillarin, sekä lenkkareiden vaihto aina matkan edetessä). Montakoha kilsaa sitä ihmine onkaa sitte ehtiny edetä esim. viime vuoden aikana. Voi taivahan taatto, miksei mittaria laitettu päälle jo kun synnyin!

No jotta juoksu sitte kulkis vallan mahdottomasti, ni kävinki tossa aamulla kuntoilusalilla opettelemassa rinnallevedon tekniikkaa. Hahaha, uskoisin että nää mun oheisharjotukset on just niitä suosituimpia maratoonari-kukkakeppien seassa! (rinnalleveto on muute iha mahtava liike, suosittelen! Kuhan vaan opin sen tekniikan, ni sitte jatkan tempaukseen!)



Jokohan sitä sitte kohta voiski lähtee ladulle, nii saa taas lisää dataa ihmeteltäväks!
moi