Ja koska kaikkia niin kauhian kovasti kiinnostaa, niin tottakai jaan mattotestin tulokset kaikkien lukijoiden kesken! Pääsin tosiaan vihdoin matolle nelistämään viime viikolla, kuhan ensin kröhä hellitti ja sitte vielä Saksasta löyty varaosia hajonneeseen kaasuanalysaattoriin (tms.).

Jos joku ei oo käyny mattotestissä (voiko sellasia ihmisiä ees olla!) nii määpä kerron mitä siellä tapahtuu.

  1. Ensmäisenä vedettii jalkaa semmoset ultimaattum-pöksyt, jotka mittas reisilihasten touhuja juoksun aikana (tää ei ehkä oo iha normi joka testissä).
  2. Sen jälkee juoksija kiinnitettii valjaisii, jotka on katossa narulla kii (kun viime voimillaa siihe tekee syöksyn, tai muuten vaa kompuroi, ni ei sinkoudu maton viemänä sinne takaseinää, niinku hauskoissa kotivideoissa)
  3. Ja lisäks joku laitteisto reppuselkää ja naamalle maski, josta meni happiletku mittalaitteisii
  4. Sitte vaa matto käyntii ja siinäpä sitten jolkotellaan nii kauan ku jaksaa. Vauhti kiihtyy 1min/km aina 3 minsan välein ja siinä samalla otetaa verta sormesta
  5. Helppoo ku heinän teko!
  6. Sitte jo vähä alkoki loppumatkasta väsyttämää

Se mikä oli mainiota, nii oon edistyny ja siirtyny kuntoisuusluokkaan 6 (asteikko 1-7), jota varsin kohtuullisena pidettäköön! Maksimihapenotto oli 43,7 ml/kg/min ja jos vähä sulattelen kesäks silavaa vyötäisiltä, ni sehä ei voi ku parantua!

No samalla kävi selväks, että mun aerobinen kynnys on iha perseestä (eli suomeks: oon tehny kaikki peruskunto-treenit liian kovaa). Ja sitähä ryhdyin sitte samantei korjaamaan! Viikonloppuna kävin hieman hiihtelemässä ja pidin huolen että syke pysyy aisoissa (ts. vauhti ei varsinaisesti ollu ihan tapissa). Ni mitä siitä seuraa? Hahahah, kolme eri pappaa halusi kommentoida mun tekemisiä:

Pappa 1: paljo sulla on syke! Ku meet nii hiljaa!

Pappa 2: hei sulla on paljo paremmat sukset kun mulla, kun menit ohi!

Pappa 3: tuopa on tervehenkistä menoa!


No sitte iha muihin asioihin. Nimittäin ruokahan se miehen tiellä pitää. Ja sekös mua nii riepoo, ettei nykysi meinaa löytää ravintoloita, joista sais kunnon ruokaa. Jumalauta joka kaupunki on täynnä ketjupaikkoja, jotka tarjoo jotai aivan paskaa.


Pakastevihanneksista on loihdittu höyste sille pakastepihvillä ja jäävuorisalaatilla kruunatulle, pussista otetulle sämpylälle. Ja välii on jostai tukkupöntöstä roiskittu pari desiä majoneissöniä. Ja toiseks pahintahan tässä on, että niin kovin monen mielestä Amarillot ja Rossot ja tiesmitkä hyisaatanat tarjoaa hyvää ruokaa. Jos on yhtää syöny tuoretta ja vieläpä ns. itse valmistettua ruokaa, ni kyllä siinä jonkinlaisen eron maistaa. Kaikkein pahintahan kaikissa paskaravintoloissa on, että siellä tuntee ittensä aivan saatanan ääliöks. Et määpä nyt tulin ja tilasin täältä jonkun ruuan (josta tiesin jo etukätee, et se on einesten tasoa) ja sitte vittusoikoo vielä maksan siitä jotai 17 euroo!

Olisinha samalla vaivalla voinu heittää sen kakskymppisen vaikka ojaa.

Helmikuun note to myself: jos ravintolasta saa plus- tai viherpisteitä, ruoka on aivan perseestä


Nonii, ei mulla muuta ollukkaa! Heihei