Moi, oonki tässä viime ajat näemmä kiertäny seminaarista toisee. Kaikenlisäks oon ollu jokaisessa äänessä, kröhöm vaa ja sillälailla! Se tässä on tietty hyvä puoli, et tukka on tullu kammattua aamusin!

Kävin myös Oslossa poikkeemassa yhen päivän ja siellähä oli varsin komee keli. Ja kyllähä sillo (syyskuun 5. päivä..) voi esim. ottaa Oslovuonon rannassa (erään suuren firman pääkonttorin vieressä) aurinkoo yläosattomissa! haha. Hieman meni kieltämättä pasmat sekasin itse kullaki! 

oslovuono-normal.jpg

No osuuko se yläosaton silmään, mitä! haha

Ja kun syyskuu koitti, ni meillä oli tässä kotikujalla perinteiset yläkujan yö-karkelot naapureitten kanssa. Nää pileet toimii sekä OPM että OTM periaatteella. Tärkeempi tietty jälkimmäine, eli oma tuoli mukaan! Haha, eikös oo mahtavaa!

ylakuja-normal.jpg

Ja sen minkä oon karkeloilta joutanu, on menny ikäänkuin urheilun parissa. Ja menestys onki ollu melkosta! Enstöikseni kävin tuossa männäviikolla suunnistuksen SM-kisoissa. Ajelin autolla oikei Vihtiin saakka, jonne on Jyväskylästä iha saatanan pitkä matka (etenki takasinpäin, huoh..). Ja se kisa meni tosiaan aivan päin helvettiä! Ensalkuun vielä jotenkuten ja sitten aivan saatanan iso virhe. Ja sitten alko vituttamaan nii kovasti, ettei iha hetkee ookkaa. Pohdin, että viitinkö ees loppurataa kiertää. Mutta kun ny sinne asti olin kerra lähteny kisaamaa, ni samalla vaivallaha ne loput rastitki voi käyä ettimässä. Kerkesin siinä loppumatkalla päättää, että en, voivittusoikoo, aio käyä enää yhtää suunnistuskisaa tänä syksynä. Ja siirryn pelkästää juoksukisoihi, niissä en sentää (ehkä!) eksy. 

Voi saatana että nuiji! Mökötin koko illan ja nuolin haavojani (niitäki oli yllättävän paljo, harvemmin tulee kisoissa teutaroitua siihe mallii, et osumaa löytyy kainalosta, lapaluista ja perseestä). No, en sentää itkeny itseäni unee!

Mutta onneks uus' päivä kaiken muuttaa voi, niinku meiän mummo on mulle sanonu. Ja maanantai-aamuna heräsinki taas muina miehinä ja katkerat kalkit oli nielty! Ja oliki aika alottaa kiireellinen lajiharjottelu. Nimittäi oli peräti 5 päivää aikaa etsiä jostain ajotatsi maastopyörällä kurvailuun, sillä eilen kisattiin sen lajin suomenmestaruuksista. Ja eiku sitte joka ehtoo pyörän selässä pitkin mettiä ja alkohan sieltä jo jonkunlainen tuntuma löytyä! 

pysu-normal.jpg

Ja kävin Joutsassa ajamassa vanhan kisaradan. Eli tosimielellä tässä oltiin!

Ja sitten eiku kisaamaan! Ja arvatkaapa miten siinä kävi? Ajoin ku raivohärkä ja rastit (ja polunristeykset) osu vastaa just niinku pitiki. Ja jumalauta, määhä voitin suomenmestaruuden!

kurikkasm-normal.jpg

Ei ollenkaa paskempi veto, sano! Siellä sitte porukalla juotii pahvimukista mitalikahveet kisapaikalla. Ja kotona vielä juhlistin asiaa, asiaankuuluvin tarjoiluin!

voitto-normal.jpg

Kisan suurin tappio yksittäisellä rastivälillä oli 19 sekkaa, mut siinä ajassa ehdin hyvin käydä pyörän kanssa kyljelläni köllöttelemässä sammaleitten seassa.

Eläköön!
t. kispe