Kudaa.
Kävimpä eilen kattomassa Harjun aistikkaalla stadionilla yleisurheilua. Ohjelmassa oli moniotteluiden monimaaottelu. En ookkaa ennen iha noi lähietäisyydeltä seurannu, että mitenkä sitä yleisurheilukisaan oikei valmistaudutaankaan. Ja oli muuten se verryttelytouhu hieman toista, kuin oma lenkkarit jalkaa ja kello käyntiin -henkinen valmistautuminen koitoksiin. Voi ny yhden kerran sitä venyttelyä ja heiluttelua ja huiskintaa ja loikintaa ja vääntelehtimistä ja kiemurtelua ja itsensä kanssa sikinsokin olemista. Täytyy kyllä nostaa hattua.

No mutta sitten itse kisasuorituksiin. Otetaas ensin naisten pituusloikka. Tää lajihan on selkee miesten suosikki, sillä se hetki kun kuva tsuumaa kiinteään pakaraan, josta pyyhkästään hiekkaa pois on tunnetusti penkkiurheilijoitten ykköshetki. No nyt piti vaan ite tsuumailla radan laidalta ja kiinnitin enemmänkin huomiota kikspäkkeihin (koska kikspäkit on parasta mitä ihminen voi kropalleen tehdä). Kyllä näky muutama todella tyylikäs!
Mutta se mitä jäin ihmettelemään, oli se hyvin syöneitten yleisurheilijoitten määrä. En tiiä, menisinkö ite pikkupikineissä ekana säntäilemään ympäri urheilukenttää, jos möhömaha heiluu ku rahvalla kansalla. Ja toisekseen vois kuvitella, ettei se ainakaa auta sitä urheilusuoritusta, kun on varressa lisäpainot mukana. Tosin tässä oliki kyseessä seiskaottelu, jossa lajeja on heitot, hypyt ja juoksu. Ehkä se perustuukin sit ideaan, et kun sen moukarin saa viimein liikkelle, ni sitä ei pysäytä mikää?

No mutta seurasin myös miesten seiväskisaa. Vanessa Vandy olis kyykyttäny suurimman osan sälleistä, mutta se tällä kertaa kymppiottelijanuorukaisille ehkä anteeks annettakoon. Tän lajin osalla ihmetytti kisataktiikka. Kun kyseessä kerran on moniottelu, jossa on tarkotus saada joka lajista pisteitä ja mieluiten mahollisimman paljon. Ni mikä saatanan taktiikka se on, että alotetaan hyppylajissa tyyliin omasta ennätyskorkeudesta. Ja sitte viskotaan piikkareita pitkin kenttää ja pakataan itkien pillit pussii, ku jäätii ilman tulosta.
Minäpä kerron, ekana kannattaa alottaa korkeudesta, jonka taatusti selvittää. Esim. 140 cm, jonka voi ylittää vaikka tiikeriloikalla. Kun alkupisteet on varmistettu, voidaan sitten ruveta yrittämään niitä vaikeita korkeuksia. Samahan pätee myös muihin lajeihin, jossa on rajotettu sitä yritysten määrää. Et heittolajeissa kannattaa ensi iha käydä niskan takaa heittämässä kiekko ja kuula etukenttään ja loikkalajeissa ottaa vaikka vauhdittomana lankun takaa eka yritys hiekalle, että varmistuu ainaki jotku pisteet.

No mutta kisat saatiin pidettyä, mitä nyt järjestäjiä moitittiin uutisissa, kun pikapinkojat joutu juoksemaan vastatuuleen, eikä tullu ennätyksiä. Voivittu mitä? Kohta varmaa pitää rakentaa tuuliverkot ja etusuora alamäkeen, että suomalaiset sais B-rajan rikottua.

Nonii, sitte pitää vielä lainata Vappu Pimiää, joka taannoin kookaupan ruokalehessä kerto kansalle ruokatottumuksistaan.
No Vappu, mimmonen ruoka on ykköstä?
- Tietenkin ehdottomasti se lähiruoka. Sitä todellaki pitää olla ja vaan
lähiruoka pääsee Pimiän ruokapöytään.
Entä mitä löytyy aina Pimiän jääkaapista?
- Ulkomailta tuotuja herkkumakkaroita.