Noniin, oonki näemmä ajatutunu tämmösee kierteesee (niinku kunnon plokistin pitääki!) et meen aina lupaamaa jotai mahdottoman jännittävää asiaa het seuraavassa jaksossa. Ja sit mun pitäis muistaa, et mistähä saatanasta mun pitikää taas kertoo. Ja lukijat tietenki on iha varpaisillaa, eikä saa öisin unta, ku kaikki vaa oottaa (ja oottaa!) et millon se kispe oikei meinaa kertoo mitälieneekää se lupas. Noni, aion päästä tästä tavasta eroo mitä pikimmite!

Mutta se mihi viimeks jäin oliki se, et tais tulla taas vähä osumaa.
Tarina alkoki siitä, et mulla on nii kovat pisnekset, ettei Suomen rajat enää riitä ja pitää mennä iha ulkomaille asti. Ja tällä kertaa suuntana oli Bergen. Hiphei, sinne onki pitäny jo pitemmän aikaa päästä, mut jostai syystä se aikaansaamine on ollu vähä heikkoo. No nyt pääsin!

Ja Bergenissähän sato, niinku pitääki! Sehä olis iha perseestä, et menis Bergenii, missä on luvattu sadetta 365 päivää vuodessa ja sit paistais aurinko. No kävin siis ensalkuu tekemässä vähä pisnestä lohenkasvattajien kanssa ja sen jälkee rynnistin kiireesti lähikukkuloille. Ja hetken siellä itse asiassa paisto aurinko ja sehä on iha tyylikäs kylä, usko pois!

Olin löytäny matkaan mukaa jonkun retkisivustolta kopsatun aivan perseestä olevan kartan, joten harhapoluille ajautumine oli vaan ajankysymys. Mut harhapoluillaha on aina hauskaa! Ja pari kolme tuntia sitten kerkeskin siellä telmuta, kunnes tuli pimee ja nälkä.

No sitten seuraavana päivänä oli ohjelmassa vähän lumisemmat maisemat. Junalla (Kari Traan kotikonnuille) Vossiin, josta linjuriautolla lähitunturi Myrkdalenii. Tällä kertaa olin taktisesti jättäny oman kaluston kotii ja suuntasin suoraan vuokraamoon hakemaan eräsuksia alle. Ja sukset sieltä kyllä löyty, mut nyt ymmärsin miks jotkut ihmiset ei tykkää hiihosta. Nii paskoilla suksilla ja monoilla en ookkaa koskaa ollu reissussa. No mutta sukset ku sukset, kyllä niillä lumella voi liikkua.

Keli oli iha kohtuulline, joten otin suunnaks lähitunturin. Ja kun lopulta parin tunnin suksimisen jälkee tunturin laelle pääsin, ni oli aika palkita itsensä suklaatilla! Ja Norjassa kun on skitur, ni sillo mutustellaa Kvikluntsia (tää on sama, ku Franskassa syyää aamulla kroisanttia ja Italiassa hörpätää espressot seisten).

Tää kuva on muute se vuoden uudissana selfie, eli suomeks meitsie! Hahah

Nonii, sitte oliki aika palata maankamaralle. Lähin tunturia alas ja voi saatana sentää niillä vuokraamon välineillä se oliki melkone suksiseikkailu. Välillä piti tulla pahimmat kohat iha sivuttai tampaten, mut lopulta sitte selviydyin ajetun ladun vartee. No siitäpä sitte hyvät vauhit viimesee alamäkee, joka oliki aika jäine. Ja sitte tapahtu jotai, josta en tiiä.

Seuraava muistikuva on kun seison ladun varressa sylkemässä verta. Lähimuistissa sen sijaan oli semmone Norjan kokone aukko, joka teki paikannuksesta hieman haastavaa. Siinä oli komeet tunturimaisemat, muttei mitää aavistusta mikä tää paikka mahto olla, tai mihi olin menossa. Ja naamaan sattu iha saatanasti.

Onneks telefoonin avulla sain tiedusteltua et matkaseura oli samoissa maisemissa (ja sattu myös tietämää, et missä maassa ollaa!) ja maamerkkien avulla yhen miehen pelastuspartio mut aika nopsaan löyskin. Sitte löytämisen riemusta innostuneena suksin takas Myrkdalenii ja muistin jopa palauttaa ne hienot sukset vuokraamoo (olo oli hieman semmone, et eiköhän ne hiihot siltä päivältä jo riittänykki)! Tajuki alko siinä hiljallee palailla, tosin päähä sattu ni saatanasti, etten siinä kovin syvällisiä viittiny alkaa pohdiskelemaa (tosin Morgensternilla oli varmaa vielä kipeempi lanttu, se lohdutti!)

En oo iha varma kuinka korkeelle Vuoden sykähdyttävin urheilusuoritus -äänestyksessä näillä näytöillä taas pääsee. Mut ihan positiivista, et tällä viikolla on saanu touhuta kotikonttorilla. Ostaisitko tämännäköseltä huippuasiantuntijalta viisaita ajatuksia? Hahahah

No sitten niihi sykähdyttävii hetkii!
Eilenhä oli Urheilugaala ja kattelin tuossa jo taannoin, et mitäs siellä yleisöäänestyksen puolella olikaa tarjolla. Ja jos kohta kaikki urheilu on pääosin mahtavaa, ni pitää iha ujosti taas ihmetellä.

Et siellä oli valittu niitä ehdokkaita, jotka ilmeisesti oli harvinaisen sykähdyttäviä. Seassa oli ihan oikeesti hienoja hetkiä, kun joku voittaa maailmanmestaruuden. Ja sit oli näitä ehkä nerokkaimpia:

• Ässät voitti kiekkoilun Suomenmestaruuden. Ööö.. siis jääkiekossahan ymmärtääkseni joku joukkue voittaa joka vuosi sen mestaruuden. Onksiinä jumalauta jotain sykähdyttävää?
• Teemu Pukki teki maalin jossai jalkapallopelissä. Ei mulla nyt mitää statistiikkaa oo, mut eiks jalkapallopeleissä usein tehä maaleja, ihan niinku useempiki per peli? Et tää vois sykähdyttääkki, jos maaleja tehtäs esim. yks vuodessa. 
• Räikköne nous jossai forkkekisassa voittoon. Voi jehna, nyt alko kyllä jo sykähtelemää?
• Hahaha, tää on paras: Juhamatti Aaltosen maali puolivälieräottelussa jääkiekon MM-kisoissa! Maali!!

Onneks kohta alkaa olympialaiset ja sitte saa taas sykkiä koko rahan eestä! 
Noniin hilirimpsis vaan 

t. kispe