Moi, ootko pahassa paikassa?
Ni mitä saatanaa, enkai mää vastais jos oisin?

Tai sit ku juttelet jonkun kanssa, tai on muuten jotenki tilanne keske ja sitte soi puhelin. Ni eikö sitä saatana voi painaa sitä punasta knappia. Ni eiku pitää aina vastata, kumartua vähä etee, ja alkaa puoli hätääntyneesti sopertaa et hei mä oon just tässä kaupan kassalla (ja kaikkia takanaolijoita vituttaa ku mää en saa nyt maksettua noita ostoksiani ku mun piti vastata tähä puhelimee kertoakseni että oon nyt vähä huonossa paikassa) et siis hei mää soitan sulle iha kohta!

Mikä vittu siinä on, ku ei voi vaa olla vastaamatta puhelimee jos kerra on sellane hetki ettei oikei passaa (tai huvita) se vastaamine. Puhelimella soittamisen logiikkaha menee nii, et se joka soittaa, soittaa kyllä uuestaa jos sillä on jotai asiaa. Ja toisinpäin ajateltuna; jos siellä  toisessa päässä ei vastata, niin se tarkottaa et siellä ei nyt vastata. Eli ei tarvi kysellä, eikä saatana sentää selitellä.

Eile tossa yks asiakas soitti (ja haukku puolisen tuntia) ja sitte se kysy et koska sulle voi joulukuussa soitella? Ni mitä vittua? Eiköhä mulle voi soitella iha millo haluaa, se on sitte eri asia millon vastaan. Ja sen varmaa siinä soitellessaa sitte aina huomaa, et oliko hyvä hetki vai ei. Jumalauta.

Noniin, sitten haluan tehdä steimentin. Ku plokit on nykysi vaa täys niitä sponsoriyhteistyö-esittelyitä, ni keräsinkin tällä kertaa listan kaupoista joissa en todellakaan käy. Ettei blokin lukijat vahingossa vaikka luule, et kävisin ja sillälailla tulis harhaan johdetuiks:

  • Trendikkäät vaatekaupat: Hooäm, Kappahahalalal (mikä vittu sen nimi nyt onkaan), Seppälä ja sillälailla (huoh)
     
  • Iha saatanan kauheet ruokakaupat: Lipli, Prisma ja äsmarket (prisman ja ässän kauppojen lei-autti saa mut voimaan pahoin ja ne vihreet tahi sinikeltaset värimaailmat on jotai iha yhtä saatanaa. Liplin osalta voin pahoin jo pelkästä ajatuksesta)
     
  • Halpamaailmat: Tarjoustalot, Toksmannit, Ropin Huudit ja mitä niitä on. Voi hyvä jumala, miks kaikkea saatanan paskaroinaa pitää myyä hallikaupalla? (Meiä mummo haluis aina välillä mennä Inksan Ropparii, mut jostain syystä kliio ei koskaa pysähy sen kaupan pihalla)
     
  • Viinakaupassa: mitähän mää siellä?

Kun en nyt löytänyt teille J. Ruonansuun kovinkin ajankohtaista hittiä Ota minut reppuselkään Essayah ja käytä mua viinakaupassa, niin siirrytäämpä vielä muihin ärsytyksen aiheisiin.

Tiedätte varmaan kuinka saatanan rasittavia on sellaset kuikkivat ihmiset. Et jos jostain kuuluu ääni, iha mikä tahansa, ni heti pitää alkaa kuikkimaa ja kääntyilemää et mikä siellä on! Ni mitä saatanan väliä sillä on! Pidetää vaa huoli niistä omista äänistä. Näissä asioissa mallia voi ottaa Ludmila Tourischevan taannoisesta suorituksesta. Tässä kiteytyy varsin timanttisesti se, että keskitytää vaa ollennaisee, ei saatana kiinnosta mikää muu.

Juu, käväsin tossa viikolla taas Oslossa hakemassa pussillisen bamssemumsseja ja nyt onki vähä olo sen mukanen. hahaha

Heippa!