Haha juu, nyt onki sitte taas uus aluevaltaus lajien kirjossa. Kirjotin viimme viikolla puheen, joka esitetää tossa joskus parin viikon päästä Venäjällä maan energiatehokkuutta ja -turvallisuutta luotaavassa seminaarissa. Haha, sieltä sitte salettii paikalliset ministerit ja Lukoilin presidentit soittelee perään ja kyselee et mikäs tää sun idea olikaa. haha

Nomutta pysytäämpä kuitenki turvallisemmilla vesillä. Kävin tuossa männä viikolla Savossa ja kipitin yhen suunnistuskisanki. Tässä kisassa käviki taas yks melkone takaisku! Oli nimittäi sen verran kiire taas lähteä ajelemaa Espoosee kisan jälkee että jäi tulokset oottamatta. Ni jumalauta, mähä olisin saanu palkinnon! Kun tätä nyt kuitenki sen verta harvakseltaan tapahtuu, että oikei palkinnoille pääsee, ni nyt on valjastettu melkone orkanisaatio kadonneen pokaalin metsästyksee. Ehkä se sieltä vielä löytyy!

No ensviikolla onki sitte eessä kesän paras kohokohta, eli Jukola. Tälläerää kisa laukataan Kytäjän maisemissa tuollanoi Hyvinkään laitamilla. Ja ku tästä ei nii vallan pitkämatka sinne oo, ni käväsinki tossa yks ehtoo juoksemassa harjotuksen kisan lähimaastossa. Ni oliki kerrassaan onnistunu suoritus. Matka oli lopulta (kun oikasin vähä siellä ja sit tuollaki) ehkä hädintuskin 5 kilsaa ja aikaa meni kevyet 1:18. Hieman oli lippu välillä hukassa, jos kohta taisin vähä eksyä myös jo puolivälissä muutamia välejä. En myöskää jaksanu juosta ku joku oli asetellu mettän täytee kaikkia esteitä mun reitille ja tiheyttä ja tuuheutta joka notkelmaa. Loppumatkan kruunas vielä yks tuonelan painajaine. Siellä joku lintu huuteli oksalla varotusmerkkejä, mutten niistä nii piitannu, ni sitte se saatanan kottaraine (vai mikä lie) tuli ja hyökkäs mun päälle! Jumalauta siinä meinas poninhäntä irrota ku se saatana nappas mua päästä. Siinäpä tuliki sitte semmone kiire maalii, ettei paljo enää muistanu et oliko siinä joku rasti vielä matkalla vai ei. Jumalauta. Mikää ei oo nii kuvottavaa ku linnut. Hyivittu semmosia silsasia pakteerikeskittymiä ja sit tulee iholle. Hyi saatana. Maaliin päästyä alko vielä nenästä tulla verta, nii oliki oikei onnistunu suunnistus. Kerrassaan! haha

Juujuu. Onneks huomenna onki sitte kisat taas eessä, jos siellä sitte olis taas kaikki nii timanttista ku pitääki. Oon ainaki valmistautunu huolellisesti, tankkauksen puutteeseen homma ei kaadu. Oon nimittäi tyhjentäny Norjasta tuotuja suklaativarastoja, kohta ku o muutto eessä ni helpompi kantaa kaikki mahassa (tai vyötäröllä) ku käsissä!

Nonii, heippa!