Moi
mulla aina mielessä kaihertaa semmonen salainen kaipuu teknillisen mekaniikan salaperäiseen maailmaan. Ehkä kiehtovuus perustuu juurikin siihen, etten koskaa oikei päässy kyseiseen aihepiiriin sisälle. No mutta onneks statiikan ja dynamiikan (miksei lujuusopinki!) maailmaa voi ihastella iha kotisohvalla, etenki yleisurheilua seuratessa. Nykymuotihan on se, että naisten pitää juosta maratoonitki jossai pikineissä, ni erottuu sitte kuka on tehty fysiikan läksyt ja kuka ei.

No mutta, mennää siihe momenttii. Momenttiha o simppelisti vaa voima kertaa vipuvarren pituus (ja voimaha lasketaa kertomalla massa kiihtyvyydellä). Ja tätä suuretta oon suuresti ihastellu etenki Carmelita Jeterin takareiden ja pakaran välityksellä. Nainenha juoksee niin eteenpäin kurottavalla askeleella, että maahan kuopasevan vipuvarren pituus on varmaa kaks metriä. Ja sitä varten olis iha positiivista että pakarasta löytyy sitä vääntöä. Ja sitähä löytyy. Ai jumalauta on mahtavaa!

Ja tästä tuliki mielee. Et pakaran ja takareiden lisäks yks varsin käyttökelponen fyysinen ominaisuus urheilukisoissa on se pötsin seutuvilta saatu voima. Ja jostain syystä se on etenki suomalaisilta nais-juoksijoilta ilmeisesti unohtunu tyystin. Ei saatana, eihä juoksu- ja loikkalajeissa oo mitää jakoo, jossei se voima lähe keskeltä. Ni eiku siellä sinivalkoset naiset kirmaa pitkin tartaneita sen verran heiluvin mahoin, ettei paljo tarvi arvuutella tuleeko menestystä (eräs entinen suomalainen nais-sprintteriki vetäs ainoot jossain määrin kansainvälisen tason aikansa sinä kesänä, kun eka kerran kikspäkki erottu. Mut sitte se taiski tyssätä kahtee varaslähtöö olympialaisten alkuerissä..)

Tässäpä viime kesän paras nais-aituri Suomesta. Vieläkö ihmetellään miksei Lontoossa olla mukana?

Jos verrataan esim. minkä tyyppisellä kehon koostumuksella voittaa hiihdon maailman kupin (jossa vois jopa kuvitella, et kestävyysominaisuudet on ratkasevammassa roolissa, kun ylläesitellyssä 15 sekunnin räjähdyksen omaisessa lajissa)

Nonii, tässähän tuliki jo selvitettyä mikä siinä mekaniikassa kiehtoo: voima (F) on kaunista!

Mutta nyt pitääki mennä valmistautumaan huomisiin suunnistuskarkeloihin. Saas nähdä millasta vipuvartta ja kulmakiihtyvyyttä siellä taas tarvitaankaa, moi.

Moi,
ehkä eilen ihmettelitteki et miks hälyytyssireenit soi ja ihmisiä kehotettii pysyttelee sisätiloissa. Ni määpä kerron.

Tulin kotii rankalta työmatkalta ja sitte mulla oli vähä nälkä. Ja ajattelin, et kah tuollaha o jääkaapissa kaalia (eli kaalta) ja jauhelihaaki ni määpä keitän niistä iha saatanan herkullisen keiton! Siinähä ei mee ku yks ja kaks sekunttia, ku paistaa lihakset, kippaa veden sekaa kaalit ja sipulit ja kauhallise kaikkia jännittäviä kaakkois-maailmankolkan mausteita. Ja sitte onki jo valmista ja voi alkaa syömää!

Ja sitte ku oli nälkä, ni otin santsilautasenki. Ja siinä ku uppouduin tunniks Hesarin maailmaa, ni siinähä alko taas hiuka huikomaa ja eiku kattilasta lisää soppaa. Ja sit kävi se klassine, et keittoo jäi nii vähä, et parempiha se viimenenki lautaselline on syödä samantei pois kuleksimasta!

Sitte lähin tonne vähä lenkille ja alkoki vähä mahassa paine kertyä. Ja ai hyvä jumala sitte loppuehtoota, ku sitä kaasua alko sitte purkautumaa atmosfäärii! Siinä pihan oravat yks kerrallaa kipsahti alas männyn oksilta ja verhot tippu ikkunoista ja salaatista irtos lehet toisistaa. Mitenkä sitä ihmine voi nii karmeelle oikei haista!
Se ei siis ollu kovin lempeä kesätuuli, joka verhoja heilutti! Ei, vaan semmone pahimmanluokan myrkkykatku, että hampaatki piti harjata monee kertaa, etteivät reikiinny!

Tänään oon saanu ehkä kaiken sopan toisesta päästä ulos ja ilma alkaa kirkastua Keski-Suomessaki!

Hahaha, no sitte tähä teemaa liittyen, nii pitääpä mainita kun tossa vappuaattona vierailin neiti Teknillisen Mekaniikan (sekä herra Mustan Donitsin) köökissä ja sielläpä munkinpaiston timmellyksessä tuli nerokas idea, tehää vielä tippaleipiä!
Ja eihä tippaleipien teko nyt kovin vaativaa pitäs olla, senku turistat ohuena nauhana sitä taikinaa sinne öljyn sekaa. Hahahah, kas näin!

Pon apetiit sulleki!

t. kispe

Moi
taannoin yks työkaveri kysy, että käytänks mää jotai lisäravinteita. Ja vastasin tietty että en tietenkää!
No sitte tulin kotii ja tuli mielee että ai saatana, ehkä sitä lisäainetta tulee tosiaa lapettua aika reilusti iha päivittäi. Ja kun arvelin että kaikkia kiinnostaa iha perkeleesti, että mitä se kispe oikei syö, nii otin kuvan!

Oon tainnu joskus aiemminki jo tuoda esille, et mun ruokavalion kulmakivet on:

A) proteiini (jotta rauta vääntyy)
B) kuitu (jotta kakkakello kilkkaa)
c)-vitamiini (jotta kaikki olis hyvin ja maailmassa rauha)

Jostain syystä tähä mun ruokaympyrää on kuitennii sotkeutunu myös jotai lisäaineita, joiden kuvittelen joko lisäävän vauhtia tai muuten pitävän huumorintajun kohtuullisena (ainii, luin jostai lehestä että on ihmisiä joilla ei oo huumorintajua. Mitä vittua se nyt tarkottaa? Tärkeempi huomio on kyllä se, että monilla ihmisillä on ihan paska huumorintaju, nauretaa vedet silmissä ja ihan kippurassa jolleki iha paskoille jutuille. Tai vielä pahempaa: vitseille. Se jos mikä on huumorintajun puutosta. Sano)

Oho taisin ajautua sivuraiteelle! Siitä ruokaympyrästähä mun piti jotai sanoa.
Juu, eli jos alotetaan proteiinista. Sitähä saa iha ruokaa syömällä, mut jos on tämmöne mulkku hifistelijä ni voi tietty tilata inttervepistä kaikkia kreisin makusia jauhoja. Noita jauhoja oon syöny ehkä 6 vuotta ja lihasmassa on kasvanu siinä ajassa salettii pari sataa grammaa. Joten suosittelen!
Sitte tossa kuvan laidassa on noita saatanan patukoita. Oi vittu mikä virhe! Ostin niitä taannoin, ku luulin että semmosetha on hirmu kivoja ja käteviä ja sillälailla. Ni voivittu, voiko turhempaa ruokaa olla? Et tommosia niinku pitäs mutustella ku on kiire ja silläviisii makian himo. Vaikka oikeestiha noi maistuu iha saatanalle ja legot irtoo suusta. Oon todennu, ettei mulla oo koskaa nii kiire, etten ehtis tehä (ja syyä) eväitä. Siis ihan oikeeta ruokaa, niinku voikkuleita! Ja vastaavasti syön mielummi hyvää suklaata, ku jotai suklaankaltaista tuotetta, joka maistuu paskankaltaiselle.

No sitte nappulalinjalle. Lataan päivittäin myös magnesiuumia ja kuvittelen ettei tartte venytellä! Ja talvisin popsin D-vitamiinia, oli siihenki joku syy mutten muista mikä. Ja omegaa, nii voin fiilistellä teknillisen fysiikan tunnelmissa ainiaan.

Sitte tossa kerran menin ja hamstrasin jostain alennusmyynnistä noita keelejä. Oonki niitä iha kauheesti käyttäny. Eli semmosen otan taskuu (jos mulla sattuu housuissa olemaa tasku) kun oon lähössä yli pari tuntisee kisakoitoksee. Näitä pitemmän kaavan kisoja on tosiaan ohjelmassa se pari kolme vuodessa, joten pitää varoo ettei noi lopu keske! Joskus saatan ottaa myös urheilujauhoo, mut pääosin juon veden ihan raakana. Eli tässä nyt menee varmaan hieman tovi, että saan noi kaikki glutemaatti-hydrostaatti-flavorantti-plitkuni ja -patukkani nieltyä (tai itkeä ja nieltyä).

No mutta, kuiduista pidinkin taannoin jo esitelmän ja kolmas kulmakivi onki tossa kuvan taka-alalla. Et kaikki noi muut vois kipata samantei roskii (jos siis ruokaa sais heittää roskii). Mut tomaatista en luovu. Oon syöny varmaa viimeset 15 vuotta oikeestaa joka päivä tomaattia. Ja omenan syönti on aika samaa linjaa, tosin muutama päivä on saattanu jäähä (vahingossa!) välii. Ja tietty juonu maitua päälle. Näillä eväin oon siis säilyny hengissä jo aika tarkallee 33 vuotta. Mahtavaa, eikö totta!

Kertokaa ihmeessä, jos kaipaatte lisää näitä ravintotietoiskuja! 
hahahaa

Uuuuhh, tänään se vihdoin tuli. Kesä!
Varma kesän merkkihän on se, kun pääsee enskertaa irti, sulille metsäpoluille. Ja täällä Jyväskylän pituus- sekä leveyskorkeuksilla kevään ekat, haparoivat, juoksuaskeleet maaston puolella on perinteisesti tavattu ottaa Muuramenharjulla. Ja niin tänäkin vuonna.

Voi kylläpä oli silkkaa mahtavuutta lapata monot varaston hyllyyn, ottaa sieltä tilalle nastarit ja lähteä nelistämään pitkin pehmeitä polkuja!

Jos en oo muistanu aiemmin kertoo, ni VJ Sportin suunnistuskengät on parhaat mitä ihminen voi jalkaansa (maaston puolelle suunnatessaan) laittaa. Oon noin puolet elämästäni pinkonu Integraattoreilla, mutta nyt (alkuperäisen) värin innoittamana vaihdoin viimekesänä Boldeihin. Oi saatana että meinaa tulla itku, kun tuon monon saa jalkaan. Se on kun suutarin tekemä hanska (tiedäthän, suutarit on kovia tekemää hanskoja!) , niin sulavaa, oih niin parasta.
Ja täytyypä muuten mainita vielä tuosta tyylikkäästä (alunperin) keltasesta kenkäpussistaki. Sain sen palkinnoks Mikkelistä, D12-sarjassa vuonna 1991. Hahahah, hieman on alkanu pussiparka vetelemää viimesiää, mutta vielä se sitkeesti sulkee sisäänsä paskasimmatkin tossut kisan jälkeen!

No mutta, kuten jo taisin tässä pohjustaakki, ni talven lumet taitaa olla tältä talvelta näin Jyväskylän korkeudella nähty. Joten on aika ripustella suksia orrelle kesälomalle. Ennen kesäuneen vaipumista sukset on kuitenkin hyvä huoltaa (ni luistaa sitte nii mahrottomasti taas enstalvena!). Eli nyt pitäis poistaa voiteet ja kaikenmaailman kakkelsson mitä sinne on talven mittaan kertynyt. Ja etenkin jos on liistereillä (tai ihan vaan pitovoiteella) viimeisillä lumilla esiintyny, niin siellähä on puolet metsän neulasista ja männynkävyistä mukana. Ja sen saatanallisen liisterisotkun siivoaminen ei oo kovinkaan lystikästä.

Onneks tähänkin on kehitelty markkinataloudessa oiva työkalu! Nimittäin vanhat jäsenkortit (tai ihan mitkä vaan muovikortit, joita et enää ajatellut vetää mistään lukijoista läpi, tai jotka palvelun/luotontarjoaja on käskeny katkasemaa) on oivia tähän tarkoitukseen. Just passelin notkea ja ohkane, niiin johan alkaa sotku irtoamaa!

Ja kun hetken aikaa on touhunnu, ni suksen pohjassa alkaa olla vähemmä liisteriä ja vastaava määrä sitä saatanan tahnaa löytyy sormista (ja tukasta ja oven kahvasta ja takista ja..)  mut onneks siitä pääsee myös kätevästi kotikonstein eroon. Ei nimittäi tartte ostaa niitä ylihinnoilteltuja voiteenpoisto-aineita, vaan senkun lähimmästä rautakaupasta hakee ihka oikeeta tinneriä ni sillä lähtee!

Hieman tosin kädet on kuivakkaat em. käsittelyn jälkeen, mutta sitä vartenhan kauneusteollisuus on kehitellyt täsmätuotteita. (Tinneriä käsiteltäessä on käytettävä suojakäsineitä, koska se kuivattaa ihoa ja imeytyy elimistöön ihon läpi, terveisin wikipedia!)

Ensviikolla sitte aukeeki vihdoin suunnistuskisakausi. Uskoisin olevani ihan saatanallisessa iskussa, tiedä vaikka ehtisin käyä ensviikolla kerran kartan kanssa ulkonaki ennen kisaa. Tosin ohan sitä ennenki menty vanhoilla näytöillä, joten valmistelun kanssa ei oo nii stressiä.

Sen jälkee onki vappu, joka tulee taas pitkästä aikaa vietettyä just siellä missä pitääki. Eli kosken rannassa. Tampereella tietenki! Hiphei

PS: Ai saatana! Meinasin unohtaa tärkeimmän!
Tänäänhä myös sain kesän ekan jätskin! Olin jo pääsiäisenä päättäny, et millä kausi aukee. Ja valintana oli kevään uutuus Fazerina-tuutti. Oooh, se oli mahtavaa! <3

Oi jumalauta.
Oon kohta 33 vuotta haaveillu vohveliraudasta. Et sit ku mulla on semmone rauta.... ja oi että olis mahtavaa jos olis semmone. Ja sillälailla. Ala-asteella oli ystävä, jonka äitee oli Virosta ja niillä oli semmone mahtava rauta, et se vohveli oli hetken aikaa iha lötkö mut sit se kovettu ihan rapeeks. Et pysty tekee vaikka jätskitötteröitä siitä! (tosin se saatto myös johtua siitä taikinasta, nyt ku tarkemmin pohtii. mut mitä sitä ny vanhoja hyviä muistoja sotkemaa jollai toissijaisuuksilla!) (Tajusin muuten ehkä 15 vuotta myöhemmin, miks sillon 80-luvulla niiden olohuoneen seinällä roikku semmone musta-sini-valkee lippu.. eläköön sivistys!)
Oho eksyinköhä mää taas aiheesta?

Nonii, mutta viime perjantaina se yhtäkkiä iski. Että ei saatana, määhä oon 32 vuotta ja saan ostaa ittelleni sen saatanan raudan iha just sillo ku haluan! Et mitä perkelettä tässä enää ootellaa. Ja eiku samantei kokka kohti teknisvälinekauppaa ja että antakaa tänne se paras rauta heti! (ylläri et myyjä ei tienny mikä niistä raudoista on paras, no nää nyt on tälläsiä erilaisia... mitävittua, eikö sitä varte oo TM:n testit olemassa, et myyjät ne tavaa?). No vanha niksi näihi kiperii tilanteisiinha on, et kallein on paras. Ja eiku äkkiä kotii vohvelin paistoo!

Ja voi herran pieksut että muuten on silkkaa mahtavuutta! Oon paistellu vohvelia melkei joka päivä ja joka kerta meinaa tulla onnen kyyneleet!

Ja mikä parhainta, nii näitä voi syyä aamulla ja illalla ja lounalla ja voivittu vaikka ehtoollisella! Ja jos on juhlapäivä, ni päälle voi sivellä vaikka nutellaa. Tai sitte arkena laittaa juustoo ja kinkkuu!

Ja jos joku alkaa nyt voihkimaa, et siis hei eihä noita voi syyä ku siis hei niissä on hiilarii ja siis kääk hei jotain valkostajauhoo!! Ni voi vittu, yhyyy! Nii määpä kerron reseptiikan:

- Munia (erota valkoset ja keltaset osat ja vatkaa ne valkoset keskenää)
- Maitua lorahus ja laita vaikka jukurttiaki, tai sen semmosta! Sekottele keltasten kanssa
- Pistä ny jo jotai rasvaaki (mitä enempi, sen parempi, sano!)
- Sekottele jossai kipossa proteiinipulveria, jauhoja, jotai kuituja ja leivinjauhoo, suolaa (tai sokeria, kumpi maistuu paremmalle) ja sillälailla ja kippaa sinne keltasen värisen sotkun sekaa. Ja lappaa vielä lopulta ne valkosetki vaahot mukaa.
- Ja eiku paistelemaa!

t. leipur hiiva!

Höh, on se nyt saatana ku ei ihmine ees saa rauhassa tehä töitä.
Ni eiku firmalta tulee sähköposti, että nyt hei meki ollaa feispuukissa et nyt kaikki sinne nii tykkäämään! Voi saatana, en oo iha varma kuinka paljo viitin tykätä meiä firmasta muutenkaa, saati että alkasin sitä iha julkisesti tööttäämää eetterii.
No onneks en oo feispuukissa, ni ei tartte muutenkaa kenenkää tykkäilyjä ja tööttäilyjä kattella.

Ja ylipäätää et tää maailma on menny semmoseks saatanan tykkäämiseks ja peukuttamiseks, et vittusoikoo voiko mitää jonnin joutavampaa olla? Tai sit jossai vitun sivustolla voi perustaa adressin, et ASUMISEN HINTA ALAS ja JUSTIN BIEBER SUOMEEN! Ni voi saatana, ilmeisesti hinnat alkaa tippumaa iha sitä mukaa ku siellä käy nimensä laittamassa ja Tsustinki varmaa seurailee sivuja.
Et miksei ihmine saa rauhassa puuhastella omassa epäsosiaalisessa mediassaa, niinku ennenki? Ni eiku pitää vittusoikoo kaikki jakaa ja olla jotai mieltä ja keskustella ja painella kaikkia nappeja päivät pitkät, ettei ehi ees töitä tekemää. Ja kun se ei saatana johda yhtää mihinkää, ni aivan yhtä hyvä olis, vaikka jättäis ne tykkäämiset tekemättä.

Teenki tähä listan, mitä kaikkea virtuaaliasioita en oo koskaa tehny, enkä aio jatkossakaa:

• Keskustellu foorumeissa
• Liittyny feispuukkiin
• Tykänny tai peukuttanu tai mitä lie, saatanasoikoo pyllistäny jolleki uutiselle
• Tilannu tekstiviestillä mitää palveluita (koitin tosin viimeviikolla tilata firman uuteen SIM-korttii data-asetukset tekstiviestillä, mut ei se toiminu. Ni piti soittaa kuitenki)
• Osallistunu mihinkää todellisuus-teeveen äänestykseen
• Pelannu pleikkaria tai mitää tietokoje-pelejä
• Oho taisin eksyä aiheesta

No sitte tuliki niistä data-asetuksista mielee. et voivittu voiko olla aivovammasempaa ohjetta ku mitä operaattori nimeltä Aina lähettää, ku suhailee tuolla maailman turuilla. Ku siellä sitte puhelimella lukee jotai sähköpostia ja sen semmosta, ni ne pitit on vissii maailmalla paljo arvokkaampia ku kotona ja tulee limitti vastaa. Ni eikö tää saatanan nerokas palveluntarjoaja lähetä varotus-tekstiviestin "Datansiirto raja tulee kohta vastaan, ota yhteyttä asiakaspalveluun". Ni voi saatana että aina kilahtaa siinä vaiheessa nii paljo, et tekee mieli heittää se puhelin ojaa. Millä saatanalla mää siellä jossai tien poskessa otan yhteyttä asiakaspalveluu, ku en tiedä sen numeroa. Ja en voi kattoa netistä, ku datansiirtoraja tuli just vastaa. Ja se tekstari tulee jostain 123 numerosta, joho ei voi soittaa.

Toinen ohjeistus, joka jurppii on tuolla jossai ladun varressa, ku luvassa on mainio alamäki. Ni sinne on laitettu kyltti VARO, vauhdikas lasku!
Miksei siinä lue JEE, VAUHDIKAS LASKU!

Nyt pitää lähtee syömää pääsiäismunia, moi!

PS. Ainii, ei ollu tänä aamuna kettu, joka juoksi yli järven, vaan kispe joka hiihti siellä töihi! Samalla kilahti mittariin talven tavotematka täytee, joten sukset voi nyt vapaasti laittaa naulakkoo sillä hetkellä ku siltä tuntuu. Saattaa tosin olla, et pääsiäisen tienoilla vielä kelpaa ihmisen lykkiä tuolla pitki hankia, voi mahtavaa että se kantaa muute just ny!

Oooh, kävin sunnuntaina ihkaoikeissa hiihtokilpailuissa. Edellinen kisa oliki tosiaa joskus vuoden 1989 tienoilla, ku Laajavuoressa kisattii koulujen välisistä mestaruuksista. Paikkana oli tällä kertaa Vuokatti ja matkana 55 kilsaa perinteistekniikkaa edustaen. Rataprofiili oli semmoinen, että eka 20km lykittiin pitkin peltoja suht tasasta, sitten rykästiin vaaran yli ja poikettii kisakeskuksessa 35km kohilla. Sen jälkeen vielä loppulenkkinä kivuttii uuestaa sen vaaran yli.

Jos nyt alotetaan valmisteluista, ni voitelin sukset vimpan päälle jo lauantaina. Luvassa oli että keli on pikkupakkanen ja muuttuu kisan aikana reilusti plussalle. Tästä (sekä latuprofiilista) inspiroituneena latasin semmoset pitovoiteet xiumin pohjii, et johan on saatana jos ei niillä pääse vaaran päälle.

No sitte aamulla kisapaikalle, jossa pakkane oli tietenki kireempi ku piti ja muutenki alko hieman arveluttaa se voitelu. No oon telkkarista nähny miten hiihtokisoihi valmistaudutaa: viittä vaille alkaa lähetys ja sillon on hyvä aika siirtyä lähtöpaikalle ja alottaa suksen testaus! Ja voi saatanan saatana että oliki loistava pito! Ei meinannu liikkua mihinkää ne sukset, vaikka kuinka lykki. No siinä ei ollu luonnollisestikaa paljo vaihtoehtoja, joten eiku ilo irti sitte siitä että on sentää kädet ja jalat, joilla lykkiä. Siellä oli nimittäi myös vammaisurheilun maailman cupin kisaajat viivalla. Ja ne meni aivan saatanan kovaa!

Olin aiemmin aatellu, et ängen sinne tuulipukukansan eturivii, ettei tarvi sitte iha jokaista ohitella. Ja kuten kuvasta huomaattekin, lähtöpaikka oli juuri kaavaillun mukanen!

Ja voi saatana sentää sitte ku paukku paukahti ja piti lähtee matkaa. Olin noin viimene ku jäältä kurvattii maaston puolelle. Eihä siinä auttanu ku potkia minkä pääs ja sinnitellä jonon mukana, vaikka turvallee meinas mennä joka toisella potkulla. Sen verran hyvin nappas pitovoide aina latuun. Siinä lohduttelin itteeni, että oottakaapa vaan saatana sitte ku ne mäet alkaa, ni sit mää näytän! Ja eihä siinä tarvinu tosiaan kun 40 kilsaa pukkia menemää, ku alko voiteet kulumaa sen verran, että alamäessä ei tarvinu työntää vauhtia.

Ja sitte ku se loppulenkki ja pahimmat nousut alko, ni pääsin vihdoin irti. Silkkaa mahtavuutta painella suorin suksin miehistä ja naisista ohi, kun muilla ote alko lipsuumaan ja käs'voimat loppumaa. Siinä oli ruokintapisteellä juomat oikeeoppisesti rinnuksilla ku piti rynniä ohi kaikista joista kerkes. Ja koskaa ennen ei oo hiihtäessä saanu niin saatanallista oloa ittellee, ku vaaran päällä ja lopulta stadionia lähestyessä. Piti vielä viimesessä tömpäreessä joku paappa ohittaa ja eihän se tietty nii helpolla antautunu ja lopulta ajauduttii iha loppukiri-taisteluun.

Viimesen lenkin ohitteluvimman ansiosta ehin sitte kirkkaasti naisten sarjassa kymppi sakkii. Aikaa kului neljä tuntia ja olo oli kerrassaan mainio. Jumalauta ensvuonna voitelen silläviiisii, ettei edellämenijät karkaa joka alamäessä kauas horisonttii ja sitte kisaillaa jo palkinnoista. Hahaha!

Tänää onki sitte ollu hieman nälkä, täytyypä tästä lähteekki taas tonne jääkaapille.
Tsilirimpsis!

Moi,

tiiätkös mikä nyt hituisen vituttaa!
Ni se että nykysi ei saa ihmine enää rauhassa kattoo (tai omalla rahalla maksaa) vittu soikoo telkkaria tai kuunnella ratioo! Ehei, vaa joka säätiedotuksen ja urheiluohjelman tarjoo joku saatanan kiiltomato.com tai jotku auton pyyhkijän sulat. Mitä vittua, eikö enää näkyis telkkarista säätä jos ei siellä olis löydetty sponssia just siihe hommaa?  Sehä on saatana soikoo huijjausta et joku menee tarjoomaa ja ilmottaa vasta siinä vaiheessa et hei meikä muuten pisti! ku ohjelmat on jo nähty. Vittusoikoo se pitää ilmottaa etukätee, et haluutko että tässä nyt joku saatanan puoti sulle tarjoo ihkaoikeen säätiedotuksen? Ni en.
Et yhtäkkiä ihmine onki vahingossa ajautunu kiitollisuuden velkaa ku iha viattomin mielin katto mäkihyppyä telkkarista. On se jumalauta.

No sittempä kiiruusti muihin aiheisiin.
Itsehän ole erityisen tarkka etten yleistä, koska se on kovin väärin. Ni kyllä se saatana riipii, ku lehessä ja ties missä uutisissa kerrotaa, et joku Heikki on ny tanssinu itsensä koko kansan sydämiin! Tai että kaikilla on mielipide Stockmannista (näin kertoi Hesari, voi saatana sentää!).
Väärin. Koko kansa ei todellakaan villiintynyt viime keväisestä jääkiekko-mitalista. Kispe oli ainakin nukkumassa ja luki asiasta seuraavan päivän uutisista (eikä varsinasta villiintymistä tapahtunu sillonkaa). Ja jos joku saatanan huomionkipee puolijulkkis nyt sitte on päässy johonki säälittävää telkkari-ohjelmaa, ni ei se tarkota sitä että se varsinaisesti kiinnostaisi koko kansaa. Niija voivittu joku munamies, mikä saatana se on? Ilmeisesti munamies löytyy nykyää sivistyssanakirjasta heti jytkyn ja valelääkärin välistä. Ja jokaisen suomalaisen tulis olla joka vitun viihdeohjelmista a) perillä ja b) jotain mieltä.
No, oon ainaki b) ne on ihan perseestä.

Mutta nyt pitää paneutua viikonlopun suurimman mysteerin pariin. Pitääkö huomista laturetkeä varten laittaa liisterit, vai lähtee kisamielellä uskaliaasti purkkivoitehilla?

moi!

Öhöm, missäs mä oon taas ollu!
Ni Köppenhaminassahan sitä piti poiketa männä viikonloppuna. Sielläpä oli tosiaan jo hieman toisenlainen klimá kun koto-konnuilla, ei paljo hanget ollu korkeat eikä nietokset.

Kun sitten lauantai aamuna siellä heräs, ni voi mikä onkaa parasta ku viettä laatuaikaa telkkarin ääressä! Hotellissa nimittäi näky NRK (eli Norjan televiissio) ja siellähä alko heti aamutuimaan lähetys Birkebeineristä! Voi hipshei, silkkaa mahtavuutta maata ja kattoo kun painellaan joukolla pitkin tunturia! (ja vielä Lillehammerin maisemissa, sydän melkei halkes kaipuusta niihi maisemii!)

Juu  no sitten jossain vaiheessa tuli lähdettyä myös ulos. Ja se mikä matkustelussa on aina hienoa on se paikallinen ruoka. Tällä kertaa pisteet sai etenkin paikallinen paakelssi-tarjonta!

Taisin hieman jo innostua, saadessani vihdoin elämäni ekan (!!) kupskeikin!

Ja sittenku oli tarpeeks syöny, ni piti vähä juuakki. Aika hyvää kaffea sai useestakin paikasta. Ja jos yhtään kahvee-hifistelyä harrastaa, ni sillon kyllä kandee ottaa fillari alle ja polkasta vähä sivummalla sijaitsevaan Koffeekollektiiviin (sinnehän kaikki hips ja pops tyypit on jo rynnineet hetken aikaa, joten tottakai sinne piti tämmösen eniten trendikkään päästä!).
Voi herran pieksut että oli muuten mahtavan makusta sumppia siellä! Sitä paitsi miljöökin oli kerrassaan hieno (ja herrasmies-seurakin oikein hyvää)

No mutta, jos kohta Danskassa oliki jo ihan kevät, ni varmat kevään merkit on havaittu myös Jyväskylän korkeudella. Nyt on nimittäin taas liisterit kaivettu esille ja selkeesti viimesiä hiihtokelejä viiään. Sukset ei oo viime päivinä luistanu järin mallikkaasti, mutta vielä sinnittelen kohti talven tavotetta, eli tuhatta kilsaa. Joskus kuukausi sitten olin iha reippaasti siinä tahissa, mutta viime aikojen veltostelu ja kaikenlainen muu tekemättömyys on tehnykkin tästä jo ihan huomioon otettavan voimistelun. Onneks matkaa on enää 170 kilsaa ja viikonlopuks menin jossai mielenhäiriössä ilmottautumaan Vuokattihiihtoon, jonka jälkee maaliin on enää reipas satanen.

Ainii sitte pitiki vielä kertomani tästä asunnon myynnistä. Et jos me ei myytykää kapteeni Williamille (vaikka se aarresäkki oli kieltämäti aika houkutteleva!) ni onneks ostajaks tarjoutu uus sankari, jolla oli myös ehdottaa kiehtovaa metodia kaupantekoon. Että hän lähettää ekaks jonkun saatanan ison shekin. Ja sitte perässä seuraa agentti, joka käy kyttäämässä et onks talo pystyssä. Ja sit sille agentille pitäis ojentaa 10 000 euroo kouraan, jonka jälkeen loput rahat yhdessä hujauksessa on mun tilillä!
Eikös oo ihan fantastisen kuulosta! Heti lähetin sinneki kaikki luottokortin numerot ja salasanat, joiden avulla myynti sujuu sukkelaasti.
Hahahahah voivivittu, sille voi myös soittaa, numero tais olla 6554841864164168718426696984. Et jos joku muukin kiinnostu!

Mutta nyt eikuin vaan titityy! toivoo kispe

Juu, pysytään vaan hiihtoaiheissa. Eihä talvisin ny muuta tarviikkaa!
Pyhällä lykityn, aavistuksen liiotellun, hiihtoretken jäljiltä alko tosiaan hitusen ramasemaan. Voi saatana että väsyttiki. Kotiin palattuani sain seuraavalla viikolla hiihettyä yhteensä het 4 tuntia ja väsytti nii saatanasti, ettei siinä ajassa kovinkaa kauas varsinaisesti ehtiny.

Viime viikolla ryhdistin ja kävin pukkimassa yhteensä jonkun  9 tuntia, tosin ei sekään nyt aivan liukkainta menoa ollu sekää. Mutta onneks voi myös käyttää muutaman päivän virkistykseen. Sunnuntainaha oli selkeesti, jos nyt ei kevään eka päivä, ni ainaki melkosen kova aavistus kevästä jo ilmassa! Ja sillonha eiku kiireen vilkkaa aurinkoprillit esille ja järven jäälle viettämään laatuaikaa! Voi mahtavuutta.

Ja sitte vaa simssala-pim! Maananataina oli eka kerran olo, et tässähä saattaa jaksaaki taas jotai! Eläköön kevätretket!

Juu, jos sitte ei joka ehtoo nii sukset luistakkaa, ni enskesää vartenhan voi alkaa virittelemää iskua myös sisätiloissa. Thomas Alsgaardi näyttää mallia! (hahahaha, aluks vähä lämpöö iisi-piiseillä muuveilla ja sit mentii!)

Moi!

Moi

Kylläpä tässä on menty aallikosta epätoivon suohon ja takasin harjalle! Uskokaapa!
Kun on ikäänkuin kämppä kaupan, ni sillo olis ihan jeppis jee, ettei halkeis parketti tahi leviä vehkeet. Ni voi saatana tossa yks ehtoo ni astiainpesukoje alko vilkuttaa vaa kaikkia valoja ja pesuohjelma oli noin 15 sekunnin mittanen. Kylläpä siinä alko verisuonet ottassa tykyttää, että älä nyt saatana hajoo!
Joutu jo iha käsin diskaamaa muutaman haarukan, et sai ruokaa suuhu. Ja kyllä se riipi mieltä, että nytkö sitä pitää ostaa jolleki seuraavalle ihka uus koje! (tai siis oikeesti lähinnä tietty pohdiskelin, mitenkä sais huijattua, et juujuu kyllä se toimii!)
Ni mitä sitte kävikää, ku anto sille vehkeelle pari päivää aikaa? Ni yht'kkiä, sur-rrur! Kone lopetti mökötyksen ja alko taas tiskata niinku ei mitää! Jumalauta että ei ookkaa enne pesukonee käynnistymine aiheuttanu semmosia riemun hihkasuja.

No sitte meni pari päivää ja voi jumalauta, piti aamulla kahvipannu laittaa tulille ni eikö saatana soikoo hella alkanu vilkuttaa jotai koodimerkkejä ja kahvit jäi keittämättä. Sillo iski semmone, tiiättekö desavuu, että älä saatana nyt hajoo! Ja kyllä riipi mieltä, että kuinka saatanasti se uus liesitaso sitte maksaakaa.
No siinä kuitennii vilkku jotai koodikirjaimia, ni eiku ruusenleevin sivulle kattoo et mitä se salakieli tarkottaa. Ni voivittu, lapsilukko oli menny päälle! Ja sitte äkkiä ettimää näppäinyhdistelmää et miten sen saa auki. Ni ylläri et siellä oli ohjeet vaa johonki uudempaa mallii, jossa on enemmä niitä näppylöitä!

Ja sit ku en tienny nykysen mallin nimee, ni arvatkaapa mistä sen helposti löytää. Ni voivittu sieltä sen levyn alta. Pitääkö mun saatana sentää irrottaa se levy eka pöydästä, että saa lapsilukon pois?

Painoin kaikki kombinaatiot mitä on olemassa ja vielä takaperin ja sivuttain, mut ei se saatana auennu! Mutta sitte ku otin puhelimen (sen lapsilukon osasin sentää aukasta ominvoimin) ja pimputin valmistajan punasee puhelimee, ni jo alko tulla ohjetta. Ja ei menny kauaa ku kahvi poris minkä kerkes!

Ni ei mulla muuta, moi!

Liu lau laskiaista!
Kaikki onki arvattavasti oottanu raportaashia, että mitenkä saatanassa se hiihtoloma sitten meni! Ni kyllähä mää kerron!

Juu, kun hiihtolomalle lähetää, ni kyytiin on hyvä pakata hieman hiihtotamineita.

(huomaa innovatiivinen rukkasratkaisu, kun sträpit on hukassa!)

Ja ensteks suunta siis Pyhälle. Jos en oo muistanu aiemmin kertoo (tai joku on vaikka vahingossa unohtanu!) ni Pyhä on yks parhaista paikoista Suomen maalla. Ja kyllähän sen arvata saattaa kuinka onnellinen taas olinkaan.

No pakkasta oli jotain -26 astetta tselssiusta, ni hitusen tahmeesti luisti suksi. Luisti se kuitenki sen verra et vähä pääs toppatakissa ees ja taas. Sitten sain kun sainki kliio auton taas käyntiin ja jatkoin matkaa kohti Suomen maan toista parhaus paikkaa, eli Pallasta.

Jos en oo muistanu kertoo (tai joku on unohtanu!) ni Pallaksella on iha saatanan mahtavaa.

Pallaksella elohopeamittaristo näytti -35 asteista, niin suksi luisti ehkä vielä hieman tahmeemmin ja tais varpaitaki hieman monossa paleloida. Mut onneks sain lainaan lumikengät ja eräsukset, ni niillä sai tehtyä retkiä pitkin poroaitojen reunuksia ja Jerisjärven jäitä.

Sitten ku keli lauhtu -15 asteesee, ni eihä sitä enää tienny ihmine et pitääks sinne ulos lähtee takki auki vai teepaidassa. Suksetki alko luistamaa jo jossain määri. Kävin vielä skinnailemassaki joku päivänä kuvassa näkyvän Pallastunturin liepeellä ja olin, oi, niin kovin onnelline.

Sitten palasin Pyhälle. Ostin matkalta hieman korvapuustia ja alotin tankkauksen. Söin niitä neljä. Ja laitoin vielä kahteen niistä päälle Nutellaa. Sitten oliki seuraavana aamuna hieman semmoinen olo, että pitäsköhä tästä lähtee vähä ladulle. Ja kun kerra nii hyvin oli tankattu ja keli mitä mainioin ni aattelin, et josko sitä suksis sitte vittuun vaikka vähä pitemmän kierroksen. Seittemän tuntia ku lykki, ni loppumatkasta ihan aavistuksen jo väsyttiki. Kun lopulta pääsin mökille, ni ensteks piti maata hiihtoasussa puolituntia kyljellää että jakso ryhtyä kaakaon keittoo.

Seuraavana aamuna kävin vielä jonkun lenkin hiihtämässä, ku elimistö oli ilmeisesti jonkin asteissa shokkitilassa ja kulki ihan kivasti. Sen pituinen se loma!

Tässä kispen hiihtoloma myös numeroina:

to: Hiihto 1:30 h
pe: Hiihto 0:45 h
la: Lumikenkäily 1:30 h
su: Lumikenkäily 1:30 h
ma: -
ti: Erähiihto 3:00 h
ke: Hiihto 3:00 h
to: Skinnailu 1:30 h
pe: Hiihto 7:00 h
la: Hiihto 1:20 h

yht. jotain reipas 20h

 Uuuuh, nyt on talven parhaat hetket käsillä!
Arkihuolet ja työpuhelin on heitetty nurkkaan ja aamu valkenee Pyhällä raikkaassa -28 hiihtokelissä. Viime viikon köhässä jo harjottelin kotiladuilla, miltä toppatakki-hiihto maistuu: silkalta hienoudelta!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin!

Moi,
mitäpä sitte ihmine ku lumet on maassa, muutaku hiihtää. Empä oo paljo muuta tehny. Paitsi töitä. Ja ostin talon.

(ei, kuvassa ei ole kispe. Sehän on Hakulisen Veikko!)

Kävin jopa hiihtosuunnistus-kisoissa tossa männäviikolla. Se oli kyllä iha hanurista, mutta oi niin kovin vitsikästä. Tässäpä kooste viime viikkojen ajanvietosta:

VKO 1: Hiihto 7:25h + Puntti 0:45h
VKO 2: Hiihto 8:45h + Puntti 0:45h
VKO 3: Hiihto 7:50h + Puntti 0:30h

Se mikä harmittaa näi talvisin on se, et pitää tehä töitä. Taino voiha niitä tehä, mut ku pitää käyä isolla kirkolla pari pv viikossa, ni menee hyviä hiihtopäiviä hukkaa! Talven tulosta voi myös suht helposti huomata, kuinka erityisen kiinnostavaa tuo punttisalilla käyminen on!

No hiihdosta sitte tuliki mielee, et oon tässä viime aikoina törmänny erinäisissä urheilua hipovissa plokeissa asiaan, josta pitääkin loihe lausumani. On nimittäi tuotu esille, et jos ihmine vaikka 4 kertaa viikossa urheilee, ni sitte kaikki saatanan nilliäiset ystävät ja puolitutut on tulleet tietämää et "sää urheilet hei iha liikaa!" ja "hei varo! susta tulee iha kauhee lihaskössi ku käyt siellä podipumppaamassa nii usein!" Jumalauta, mää en kutsuis sellaisia ystäviks, en ees puolitutuiks. Voiko vittusoikoo olla tyhmempää kommenttia?
Onneks en oo koskaa kuullu vastaavaa kommenttia keltää. Joku tolkku sentää!

No sitte niihi taloaiheisii. Nyt olis nimittäi tässä kämppä myynnissä ja empä taas muistanukkaa mitä kaikkee on tiedossa ku pistää jotai myyntii. Onneks lähemmäs parisataa tuhatta euroo karkottaa (ehkä) ihan ne pahimmat taliaivot, jotka keltsistä kyttää kaikkea hauskaa. No kyselyitä on tullu iha tavan tallaajilta, sekä myös ihka oikealta Captain Williamilta!

Kapteeni (Captain with the United Nations Troops in Afghanistan, on war against Terrorism) lähestyi näin:

Thanks once again for your prompt response to my email concerning the purchase of your Property, well I wish to inform you that I will pay for your Property at any price.  That is you will have to consider your Property now sold to me and by this process I urge you to disregard any other Buyer’s  and also I shall be making the Payment to you in (( CASH ONLY )) but base on your Acceptance to my Business Proposal of which I really need your Personal and honest Assistance.

Sen jälkeen Kapteeni kertoo että kukkelehtii jossai Afganistanissa ja on sieltä löytäny aarresäkin, jossa on 16.2 miljoonaa dollaria. Ja nyt ku myyn asunnon sille tukikohdaks (sodassa terrorismia vastaa) ni se lupas olla höveli ja antaa mulle 30% !

Oujee! Lähetin heti Kapteenille tilinumerot  ja pankkitunnarit ja visa-kortit ja annoin kotinumeronki, et se voi soittaa jotain salaista kaapeliyhteyttä myöden ja kertoa koodeja mistä voin rahasäkin hakee!
Hahahah

No sitte vielä ajankohtais-katsaus. Ku pressan vaalit nyt on kohta kliimaksissaa, ni tässä on huomannu joutuneensa ojasta aallikkoo. Et jos äänestää Haavistoa, on arvoliberaali. Voi vittu mikä! Entäs jos haluis olla iha tavalline? Tai tässäpä ollaa työstämässä vasta-jytkyä. Voivittu, jytky on viime vuoden ylivoimasesti torspoin termi, jonka käytöstä pitäs antaa sakot (sen sijaan valelääkäri on oikein hieno suomalaine sivistyssana!). Et pitääkö tässä jättää äänestämäti, jos ei halua päätyä noihi luokkii?
Taidan ottaa mallia Wagnerilta.

Moi,

en yleensä niin viitsi kertoo, kuinka intervepissä vois suojautua vaaroilta. Mutta kyllähän se vituttaa siinä määri, ku omassa plokissaki semmone saatanan mainosreunus tuolla alhaalla peittää kaikki hyvät jutut (ja pitäs muka maksaa jotai 39€ vuodessa ettei sitä näkys..). Ja yirtä ny mennä plokilistaa tai vittusoikoo vaikka iltalehen sivuille, ni menee aina viis minuttia ennenku kaikki mainokset on latautunut (ja vieny puolet ruudusta) ja voi alkaa klikkailemaa niitä itseään kiinnostavia linksuja.

Onneks Motsilla tarjoo tähänki simppelin ratkasun, jota en ollu jostai syystä aiemmin tajunnu. Tuolta noin, menee ehkä viis sekkaa asentaa ja intervepissä (ja kispen plokissa!) seikkailu o paljo hauskempaa!