maanantai, 22. elokuu 2016

Elokuun elosteluja

Hiiohoi! 

En muistanukkaa vielä kertoo, et käväsin tossa muutama viikko sitte Pyhätunturilla! Ja kyllähän se on kesälläki mahtava paikka. Ja tällä kertaa agendalla oli myös pisneksiä, nimittäi mökkipisneksiä! Jummijammi - tässä voi nimittäi iha lähipäivinä käyä sillä viisii et musta tulee mökin omistaja. Ja se jos mikä on mahtavaa.

IMG_4612.jpg
Bongaa kuvasta kispen mökki!

Noniin, oon saanu taas hiljallee urheilun ja jopa juoksemisen hännänpäästä kiinni. Ja mullahan oli tosiaa semmone nerokas ajatus tossa keväällä, et pikkunaperon pyöräyttämisen jälkeen on 4,5 kuukautta aikaa nousta jaloillee ja sitte eiku Pyreneitten vuoripoluille juoksemaan 45 kilsan kisaa. Ja tässä 3,5 kuukauden aikana oon huomannu, et mun fantasiat ei aina ihan täsmää arkitodellisuuden kanssa. Et ihan nii sukkelasti se paluu urheilun pariin ei käyny, ku olin kuvitellu.

No mut jonku kuukauden verran oon jo päässy iha juoksun makuun ja tässähä on vielä peräti 5 viikkoa aikaa hieroa kuntoa ja totutella elimistö pitemmän kaavan teputukseen. Ja oonkin laatinu semmosen lähestymistavan tähän asiaan, et viikossa olis 3 pääharjotusta:

  1. reipas lenkki 
  2. pitkä lenkki
  3. ylämäkeen suuntautuva harjotus

Ja loput päivät teen sitte mitä viitsin. Eli vähä voimailen salilla, pyöräilen tai juoksen. Varsinaista tuntien keräilyä en oo nyt jaksanu harrastaa, saati iha hirveesti stressailla asiasta.
No katsotaampa sitten vaikka tästä elokuulta miten tää aikomus on toteutunu! (Laitoin oikei värikoodit!)

Elokuun eka viikko:

Ma: Juoksu 1.00 h
Ti: -
Ke: Juoksu VK, 3 x 1 km vedot (jostainha ihmisen pitää alottaa!)
To: Pyöräily 1.00 h + puntti 0.45h
Pe: Puntti 0.45h
La: Juoksu 1.15 h (jostainhan ihmisen pitää alottaa, vol. 2)
Su: Sauvarinne 1.40h
Yht. 7 tuntia!

IMG_4636.jpg

Elokuun toka viikko:

Ma: Pyöräily 1.00 h + puntti 0.45h
Ti: Juoksu 1.45 h
Ke: Puntti 0.45h
To:  Juoksu VK, 4 x 1km vedot (huomasitko! kehitys kehittyy!)
Pe: Puntti 0.30 h
La: Kävely pitkin mettiä 1.10 h
Su: Sauvarinne 1.35 h

Yht. 8 tuntia!

IMG_4701.jpg

Elokuun kolmas viikko:

Ma: Puntti 0.45 h + juoksu 1.00 h
Ti: Maastopyöräily 0.50 h
Ke: Juoksu 0.30 h + suunnistuskisa 0.30 h
To: Puntti 0.30 h + juoksu 0.30 h
Pe: Juoksu 2.20 h
La: Pyöräily 1.00 h
Su: Sauvarinne 1.15 h
Yht. 9 tuntia!

IMG_4694.jpg
JyPSin cup-ajot poljettiin oikein mainiossa kesäkelissä!

 

Kyllähän tässä siis jotain on tapahtunukki, mutta aika kaukana on vielä loiston päivät. Saati ne päivät, että juoksuaskel tuntuis jotenki kevyeltä. Tai vetävältä. Eka parin tunnin lenkki oliki semmone koitos, että huh huh.

IMG_4698.jpg
Pitkän lenkuran päätteeksi on tapana levähtää hetki tuossa eteisen rapulla!


No enskesänä sitte taas kulkee!
heissulivei, toivoo kispe

tiistai, 19. heinäkuu 2016

Hei hei heinäkuuta

Noin, nythän on heinäkuun puolivälikin taittunut ja vaikken nyt tiiä mitä tää merkkipaalu merkitsee maailman historiassa, nii omassa elossa toki oikein merkittävää. Olin nimittäin aatellu sillä viisii, että kyllähän mää jo heinäkuussa sitte juoksen. Ja totta tosiaan, viime viikko oli ensmäine ikäänkuin urheiluviikkoa muistuttava kokonaisuus! Ja kävin peräti kolmesti juoksemassa! Lähettii viime viikolla sitä paitsi oikei meren äärelle mökkeilemää, Merimaskuun asti (joka on siellä Naantalin kulmilla!), Ja samalla pääsin sitte vähä siellä päin asuvien juoksutovereiden jonon jatkoks paikallisille poluille. Kas näin se viime viikko meni!

IMG_4575..jpg
Kyllähän tämmösessä paikassa kelpasi mökkeillä!

Ma: Juoksu 1.10h (ooooh ja vielä kerran ooh, yli tunnin juoksu!)
Ti: tässä toimin maantiepyöräilijöitten huoltomiehenä, eli makasin sohvalla ja myöhästyin sovitusta huoltopisteestä! haha
Ke: Juoksu 1.15h 
To: Pyöräily 1.00h 
Pe: Pyöräily 1.00h + puntti 0.45h
La: Juoksu 1.45h (herran jestas!)
Su: Puntti 1.00h

Yhteensä jotain kaheksan tuntia!

No sitte pitää vielä mainita, ku tossa matkalla kävin jossai pistrossa syömässä ja vilkasin siinä huvikseni myös sitä lasten listaa. Ei sillä, et kispen poikanen ny vielä mitää nauravia nakkeja söis, mutta noin niinku iha mielenkiinnosta. Et mitä siellä oikei on tarjolla. Ni voi saatana, sehän oli aivan ihmisen pilkkaa (eikö lapsetkin oo ihmisiä?). Siellä normilistassa oli siis ihan hauskoja juttuja, mitä nyt tommosissa pistro-tyyppisissä usein on. Ni lasten listalla oli kolme vaihtoehtoo:

1) Lehtipihvi, ranuleita ja ketsuppia
2) Nakkeja, ranuleita ja kepsuttia
3) Lihapullia, ranuleita ja kepsuttia

Voi jumalauta, ketsuppia! Sekö on se aterian kruunu? (suutuin aikoinaa sydänjuuriani myöten eräässä ns. itämaisessa ravintolassa jossa tilasin nuudeleita. Ja ne toi mulle lautasen jossa oli spakettia. Ja siihe vielä lisäks ketsuppipullon. Ai kristus, joku tolkku ihmisen loukkaamisessaki pitää olla!) No niin siis paitsi että lapsien annos kruunataan ketsupilla, ni mitä saatanan ruokaa nakit ja ranet oikei on? Kuka aikuinen haluis tommosen annoksen ravintolassa? Kuinka vaikeeta on tehä niistä aikuisten annoksista vähä pienempää versiota tenaville?

Nonii, se kävi selväks. Kisperille ei oikei nauravat nakit uppoo! Mutta se mikä uppoo on noi vatelmat. Ja voi jummijammi, nyt on nimittäi taas SE aika vuodesta ku niitä saa! Ainaki Jyväskylän korkeudella mettät alkaa olla iha piripinnassa vattuloita ja aijai ku niitä on mahtavaa tunkea suuhun kesken lenkin. Ja iltasin voi polkasta toho lähimettää ja hääräillä siellä puskissa sitte pitempäänkin.

IMG_4521.jpg
Onneks kesällä voi myös käyä loiskauttamassa metsälampeen kesken lenkin!

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin! 
t. kispe

perjantai, 8. heinäkuu 2016

Rusinat pois pullasta!

Moi, jottei tästä ny tulis joku saakelin vauvablogi, ni onkin aika palata niihi oikeisiin aihepiireihin. Eli purnaamiseen!
Pitiki nimittäi kertoo muutama juttu, jota en tajua.

1. Rusinat pullasta
Tiedätte varmaan sen urpon sanonnan, jolla paheksutaan jotain kun se "poimii rusinat pullasta". Jos oon oikei ymmärtäny ni tätä samaa asiaa voi myös lähestyä lauseenparrella "kuorii kermat päältä". No tää jälkimmäinen on sinäänsä ymmärrettävämpi (paitsi jos on semmone, joka suosii vaa rasvattomia tuotteita!). Mut tää pullan poiminta, tai siis rusinan, on aivan ääliömäine sanonta. Ne rusinatha nimenomaan pitää poimia pullasta, koska ne on se pahin kohta ja pilaa pullan ku pullan. Jos siis joku ajattelematon pullanleipoja on ne jostai syystä sinne mukaa laittanu. Mutta se, että rusinan poimijaa jotenkin yleisesti pitäs paheksua on kyllä väärin. Rusinan poimijoille pitää taputtaa!

2. Brunssi
Brunssihan on nykysin trendikäs muoto käyä viikonloppusin lataamassa lounasähky, eli ähärit siinä alkuiltapäivästä. No ähärithä on iha paikallaa, mutta toi ruokailun nimihän on iha perseestä. Et siinä yhistyy prekfästi ja luntsi. Mut en tajuu sitä logiikkaa, et aamupala ja lounas yhistetää ja syyää niitä joskus iltapäivästä. Kuinka helvetissä ihmine säilyy hengissä sinne asti? Jos nää kaks päivän ekaa ateriaa yhistetää, ni eiks niitä pitäs syyä (ja olla tarjolla) viimestää siinä joskus aamupäivällä, kympin aikohi?

3. Periksiantamattomuuden ihailu
Ei ny tietty aina tarvi hanskojen tippua käestä heti, ku hommat menee vähä perseellee. Mut se ettei tajua antaa ajoissa periks on kyllä silkkaa typeryyttä. Esmerkiks tässä kun on näitä mestaruuskisoja yleisurheilussa ja sit siellä juostaa rataa puolituntia ympäri jollai rasitusmurtuneella lonkalla ja ollaa viimeisiä ja sitte sitä vielä selostaja kehuu, et kuinka sinnikäs ja periks antamaton urheilija onkaan kyseessä! Voi saatana sentää.

IMG_9182.jpg
Ja sitte vielä nää, jotka lähtee ajelemaa fillarilla aivan liian lyhyessä mekossa, ku pyöräilysääki näyttä oikei lupaavalta! Kiesus.

 

tiistai, 28. kesäkuu 2016

Niiaa, kyykkää

Juu! 
Viimeks ihastelin (itteäni) kun olin oikei lähteny juoksemaa. No sen pitunen se. Eihä mun elimistö noin niinku oikeesti kestä mitää juoksuharjottelua vielä ja muutenki toi keskiosaston hallinta (ja muoto) on aivan perseestä. Mut ehkä sitte joku päivä taas.
No ohan niitä onneks muitakin lajeja ku juoksemine. Niimpä sitte tossa pari viikkoo sitte päätin lähtee kylmiltäni erinomaisen hyvin valmistautuneena koittamaa onneani pyöräsuunnistuksen SM-kisoihi. Ja mitäpä sitä lajiharjotuksia tekemää, ku ne ehtii hyvin tehä siinä kisan aikana! Kisa käytii Kontiolahella ja yhellä rastivälillä polkastiin se ampumahiihtokisoista tuttu seinänousu. Ja hieman tuli kyllä siinä kohassa mielee, etten varsinaisesti oo mikää K. Mäkäräine. No vaikkei kovin ihmeellistä tykitystä jaloista löytynykkää, ni saaliina oli kuitenki SM-pronssi, hiphei.

IMG_9135.jpg

Sitten oliki vuoro joka kesäiselle tähtiviikonlopulle, eli Jukolan viestille. Onneks olin valinnu joukkueeni huolellisesti (tällä joukkueella nimittäi saalistettii vuonna 1996 SM-viestissä D20-sarjassa pronssia!) ja osuudeks sain sen lyhimmän, eli kolmannen. Meiän starttinumero oli 1328. Eli melkei heti siinä eturivissä! hahahaa. Tää oli samalla suunnistuskauden avaus ja vielä siinä kisaa ennen oli täysin auki pystynkö juoksemaa. Ku en ollu varsinaisesti yhtää lenkkiä juossu pohjille. 

No aattelin taktiikaks, että juoksen ainaki ekan parisataa metriä, sinne mettän puolelle piiloo. Ku ehämmää kehtaa lähtee heti kartta käessä kävelemäänkää. Ja juoksen sitte niin kauan, kun se juoksu tuntuu hyvältä. Ja sitte kävelen loppumatkan. Ni se juoksuhan tuntu varsin kivalta ja suunnistuski alko parin ekan rastin hapuilun jälkeen sujumaa. Sitten vaa loikottelin siellä ja nautiskelin koko rahalla. Onnistuin hilaamaan sijotustaki jonkun reilut 50 sijaa paremmaks. Ja olihan se vaa hauskaa. Joukkueen loppusijotus oli reilu 400, joten ensvuonna päästää matkaan vähä paremmalta paikalta!

IMG_4472.jpg
Maalissa eiku vaa märkää päälle!

Se mikä tän vuoden Jukolassa oli merkille pantavan hauskaa oli se keli. Se nimittäi oli ku morsmaikku! Vettä sato kaatamalla ja tuuli oli semmone, et siellä puut kaatu ja seurateltat lenteli. Ja tätä keliä oli tarjolla ihan koko päivä ja yö. Olinki iha tyytyväine itseeni, et olin varannu Lappeenrannasta hotellin. Ni sai sitte sinne mennä kuivaan ja lämpösee kattomaa Jukolan yötä telkkarista (ja lapsiki säily hengissä ensimmäisestä Jukolastaan!)

jukola16.jpg

Juu, no empä oo Jukolan jälkee sitte taas paljo juossukaa. Mut oon sentää käyny vähä salilla ihmettelemässä mihi mun voimat on oikei kadonneet. Et just ja just jaksan kyykätä tyhjällä tangolla. Mutta niiailen sitte sillä niin kauan, et oon taas voimissain. Kai se elämä joku päivä vielä voittaa!

Onneks lauantaina alkaaki sitte Tour de France, ni on taas laatuaikaa telkkarin äärellä luvassa. Hiphei

maanantai, 6. kesäkuu 2016

Post partum - eli ylösnousemus

Miumau, tässä onki kulunu jo kuukausi siitä kun pyöräytin maailmaan pikkupojan. Tai no, pyöräytin ja pyöräytin. Kaiken tusaamisen päätteeks pikkujäbä ongittiin ulos tosta mahan läpi. Ja ehkä juuri tästä ulostulo-tekniikasta johtuen tää ns. synnytyksestä toipuminen on menny ihan päin helvettiä hieman toisin, kun olin suunnitellu. Korostaisin siis, että nää operaatioista toipumiset kannattaa aina suunnitella etukäteen, kun hommahan menee yleensä just sillei ku ite oli meinannukki! Ni aattelinki nyt kertoo miten tää prosessi on edenny, noin niinku urheilun kannalta!

IMG_4333.jpg
Tämmönen lammas sieltä sairaalasta annettii mukaan!

Noni, olin siis aatellu, et muutaman viikon otan ens alkuu vähä tsillimmin. Et sisäelimet löytää taas entisille paikoillee ja toi keskiosaston lihaksisto muistais taas mikä oli homman nimi. Ja sitte oon entiseni ja eiku vaa lenkille ja salille! Ja viimestää Jukolan viestissä viipotetaan taas menemää vanhaan malliin. 

No sillälailla. Mitenkä se todellisuus sitte meni? Sairaalassa kesti kaks päivää päästä pelkästää sängystä ylös ja kotiin päästyä meni viikon verran semmosee köpöstelyy, et lähikorttelin ympäri kerran päivässä. Haava meni pinnasta umpee jo viikossa, mut ilmeisesti ihmisen sisälmykset ei paranekkaa aukasusta kovin sukkelasti. Koski nii saatanasti melkei mikä tahansa muuvi, et mieluiten oli suuremmin heilumatta. (mut paino tippu kilon päivässä, senku vaa latas suklaatia ja karkkia luukusta sisää minkä ehti! haha)

No reilun viikon jälkee olin vähä enempi voimissain ja kävelin jopa tunnin lenkuran tuolla lähimettässä! Tässä ajassa ehin kiertää semmosen 4,5 kilsan kiekuran, et aikamoista keulimista totta tosiaan. 

No siinähä ne viikot ja toukokuu vieri ja kisperi vieri tuolla takamaastoissa (koska metsässä yksin kuljeskelu on vaan parasta!). Muutaman juoksuaskeleen joskus koitin ja se tuntu aivan saatanalta. Joten se siitä. Salilla oon käyny myös ihmettelemässä, et mitähän siellä pystyis tekemää. No eipä paljo mitää, ja se kolhii egoa sen verran pahasti, et oon pysytelly ennemmin kotona! haha. Pyörällä sentää pystyy ajelemaan (tää lienee sektion ainoita etuja, kun toi alaosasto on satulassa istumiskunnossa!), joten oon poljeskellu maantiellä ja vähä maastossaki.

IMG_9100.jpg

No kaiken tän päätteeks, tossa yks päivä se yhtäkkiä tapahtu! Aattelin et nyt mää lähen juoksemaa ja sitte mää läksinki! Tosin en pysty juoksemaa tasasella, saati alamäkiä (kun se iskutus ei tunnu järin mukavalta) mut keksinki et ylämäessähä kaikki on toisin! Askel on tarpeeks lyhyt ja matala, ni sehän vaan suju. Sitte vaa kävin tuolla teputtamassa kaikki Vaajakosken nousut ja olin onnelline! (kävin samalla reissulla heittämässä talviturkin, kun mettälammessa on mukava pulikoida!)

IMG_4385.jpg

Saas nyt sitte nähä, et millon pystyn juoksemaa iha oikeesti. Jukolaan on kaks viikkoo aikaa ja saattaapi olla, et tässä tulee vielä kiire. Mut siitä viis, kauden päätavote onki ohjelmassa vasta syyskuun lopulla. Ja luulis ny sillon juoksuaskelen jo löytyneen!

Joten eiku tuulta päin! 
t. kisperi

PS. Jos oot aina halunnu juosta kisperin kanssa samassa Venlojen viestijoukkueessa, ni nyt on todella hyvät saumat toteuttaa tää haave. Meiän joukkueesta puuttuu ankkuri! 

 

  • No kukas tää on!

    Kaisa, Jyväskylä

    kispenploki (äts) gmail.com